Category Archives: Asiantuntija

Varainhoidon toimialamurros: passiivisesta asiakassuhteesta avoimeen yhteistyöhön

Varainhoidon toimiala elää tällä hetkellä haastavia aikoja. Muun muassa sijoittajien asennemuutos, kansantaloudellinen tilanne, digitalisaatio ja sääntelyn tiukentuminen ovat johtaneet kilpailun kovenemiseen. Alan suuret muutokset odottavat ja vaativat ratkaisunsa.

Nykyinen kansantaloudellinen tilanne tekee sijoittajille haasteelliseksi löytää kiinnostavia ja tuottavia sijoituskohteita. Haastavassa markkinatilanteessa korostuu sijoittajan aktiivisuus ja osaaminen. Matala inflaatio ja matalat korot pääomamarkkinoilla sekä keskuspankkien rahapolitiikka tekevät tuottojen löytämisestä erityisen haastavaa. Toki alhaiset korot tukevat osakkeita, joiden tulostuotto on selkeästi korkeampaan kuin valtionlainojen tuotto. Varainhoidon toimiala on suuressa murroksessa. Suurin trendi tämän taustalla on asennemuutos: asiakkaat vaativat yhä aktiivisempaa ja henkilökohtaisempaa palvelua.

 

Nopeita sijoituspäätöksiä ja näkemyksen ottoa

Digitalisaatio ja asenteiden muutos ovat keskeisiä yhteiskunnallisen muutoksen kiintopisteitä. Digitalisaatio on muuttanut tapojamme toimia ja tehdä päätöksiä. Lisäksi se tuo globaalit sijoitusratkaisut kaikkien saataville. Monet varainhoitoa tarjoavat yritykset uusivat tietojärjestelmiään yhdistääkseen useita eri järjestelmiä. Esimerkiksi asiakashallinnan, salkunhoidon, monitoroinnin ja riskinhallinnan sekä raportoinnin yhdistäminen nopeuttavat sijoituspäätöksien tekoa ja parantavat asiakaskokemusta.

Digitalisaation vaikutus itse varainhoidon palveluiden tarjoamiseen ja niiden monimuotoisuuteen on jäänyt kuitenkin vähäiseksi. Onnistuneet järjestelmähankkeet tuovat kyllä selkeää lisäarvoa asiakassuhteiden hoitamisessa, kun ne helpottavat ja nopeuttavat kommunikaatiota ja mahdollistavat sijoitusten reaaliaikaisen seurannan. Toisaalta Suomessa sääntely rajaa nykyisessä muodossaan pitkälti mahdollisuuksia internetin yli tehtävälle varainhoidolle.

”Digitalisaation vaikutus varainhoidon palvelutarjontaan ollut tähän asti vähäistä.”

Digitalisaation sijaan varainhoitoon vaikuttaa sijoittajien asennemuutos. Kansainvälisen rahoituskriisin jälkeen syyt sijoittamiseen ovat merkittävästi muuttuneet. Varainhoito on asiantuntijavetoista toimintaa, jossa asiakkaat antavat sijoitusvarallisuutensa varainhoitajien hoitoon. Varainhoidon tulevaisuuden palvelutrendit poikkeavat täysin passiivisesta asiakassuhteesta ja asiakkaat haluavat aktiivista otetta sekä näkemyksen ottoa muuttuvissa markkinaolosuhteissa.

 

Suomalaisten sijoitustietämys nousussa

Läpinäkyvyys ja kasvava ymmärrys sijoittamisesta on yksi suurista hallitsevista trendeistä. Enää sijoituksia ei tehdä pelkästään asiantuntijaneuvoihin pohjautuen, vaan tietoa haetaan jatkuvasti sosiaalista mediasta ja verkkopalveluiden avustuksella. Sijoittajilla on siis selkeä halu olla tietoisia varainhoitajansa sijoituspäätöksistä ja ymmärtää miksi heidän varallisuuttaan hoidetaan juuri valitulla tavalla. Varainhoidon asiakkaat odottavat entistä laajempaa läpinäkyvyyttä, ymmärrystä sijoitustuotteista ja varainhoidosta sekä lisätuottoa markkinaan nähden.

Yleisen asennemuutoksen lisäksi uudet sukupolvet ovat hiljalleen astuneet työelämään ja suuret sukupolvet ovat vähitellen eläköitymässä. Pitkään on tiedostettu, että X ja Y sukupolvien tavassa nähdä ja käsittää varallisuus on merkittävä ero. Suuret ikäluokat ovat säästäneet ja hankkineet varallisuutta hyvinvoinnin ja korkeamman elintason tähden. Y-sukupolvelle ja myöhemmille sukupolville varallisuus ei enää sitä tarkoita. Heille varallisuus on enemmänkin mahdollisuus toteuttaa itseään kuin nostaa itse elintasoa.

 

Vastuullinen sijoittaminen ja kestävä kehitys

Viime vuosina pintaan on noussut aktivistisijoittaminen, minkä tavoitteena on vaikuttaa yhteiskunnassa. Varainhoidossa tämä on näkynyt pitkään kestävän kehityksen huomioimisessa sijoitustoiminnassa. Markkinoille on tullut kestävän kehityksen tavoitteet huomioivia sijoitustuotteita ja sijoitusstrategioita. Useat varainhoitoyhtiöt ovat suomalaisen vastuullisen sijoittamisen yhdistyksen FINSIF ry:n jäseniä ja noudattavat vastuullisen sijoitustoiminnan periaatteita. Uusien näkökulmien tuleminen osaksi sijoitustoimintaa kertoo sijoituskulttuurin ja sijoittajien asenteiden olevan suuressa murroksessa. Varainhoidon yksi suurista trendeistä onkin kestävä kehitys, joka avaa uusia näkökulmia sijoitustoimintaan.

”Yksilöllisten ratkaisujen otettava huomioon sijoittajan henkilökohtaiset arvot ja tavoitteet.”

Varainhoidon tulevaisuus on yksilöllisissä sijoitusratkaisuissa. Kestävän kehityksen ohella individualismi ja yksilölliset ratkaisut ovat varainhoidon merkittäviä muutossuuntia, kun uudet sukupolvet ja asenteet hiljalleen alkavat tulla osaksi varainhoitoa. Varainhoitoa ei siis enää tulevaisuudessa voida tarjota ennalta määritettynä ja standardoituna palveluna, vaan tulevaisuuden sijoittaja tarvitsee ja vaatii yksilöllisiä varainhoitopalveluita ja –ratkaisuja. Se merkitsee, että varainhoitajien on oltava entistä enemmän ratkaisukeskeisiä ja ammattitaitoisia löytämään sijoittajille kansainvälisiä, yksilöllisiä varainhoitoratkaisuja. Yksilölliset ratkaisut eivät siis ainoastaan tarkoita sijoitusratkaisujen sovittamista mahdollisen sijoittajan elämäntilanteeseen, vaan jokaisella sijoittajalla on myös henkilökohtaiset arvot ja tavoitteet.

Tulevaisuuden sijoittajat haluavat nähdä arvonsa ja tavoitteensa osana heidän sijoitusratkaisuaan, mikä vaatii varainhoitajilta ja varainhoidolta erittäin laajaa asiantuntemusta ja asiakaslähtöisyyttä. Varainhoitajilta vaaditaan läpinäkyvyyttä, jossa pystytään yhdistämään parhaat ratkaisut globaaleilta pääomamarkkinoilla asiakkaiden tarpeisiin.

 

Sijoittajat kaipaavat uusia innovatiivisia ratkaisuja sääntelyn yhä tiukentuessa

Uusien varainhoitomallien kehittäminen ja markkinointi tuovat merkittävää uutuusarvoa sijoittajille ja muokkaa toimialaa. Menestystä haluavat varainhoitotalot nopeuttavat tuotekehitystä ja ovat pakotettuja muuttamaan toimintatapojaan. Myllertävät innovaatiot ja disruptiivinen toiminta muuttaa alan muotoa ja kirjoittamattomia pelisääntöjä. Sijoittajat toivottavat haastajat tervetulleeksi perinteiselle pysähtyneisyyden toimialalle ja haluavat osaavaa henkilökohtaista palvelua sekä ymmärrettäviä kokonaisratkaisuja, jotka auttavat saavuttamaan heidän unelmansa ja tavoitteensa elämässä.

”Sijoittajat toivottavat haastajat tervetulleeksi perinteiselle pysähtyneisyyden toimialalle.”

Yleisen varainhoidon murroksen lisäksi alalla valitsee muutoksen trendi. Kansainvälisen pankkikriisin jälkeen sääntely on merkittävästi kiristynyt ja ajaa alan toimintaa ahtaalle, mikä asettaa etenkin isoille ja pienille organisaatioille merkittäviä vaatimuksia rajoittaen niiden toimintaa. Sääntelyilmapiirin muutos heikentää varainhoitotalojen mahdollisuuksia tarjota yksilöllisiä palveluita sijoittajille, mikä avaa keskisuurille varainhoitotaloille erinomaiset mahdollisuuden kilpailla samoissa sijoittajaryhmissä. On siis päivänselvää, että kilpailu lisääntyy ja ala tulee konsolidoitumaan.

Varainhoidossa haastava kansantaloudellinen tila ja vahvistuva sääntely tulee lisäämään kilpailua voimakkaasti. Tulevaisuudessa varainhoidossa kilpaillaan asiantuntemuksella ja räätälöidyillä yksilöllisillä varainhoidonratkaisuilla – varainhoidossa vallitsee sijoittajan markkinat. Tulevaisuuden varainhoito lähtee liikkeelle sijoittajan intohimojen ja tavoitteiden toteuttamisesta.

Varainhoidossa on kuitenkin viime kädessä kyse luottamuksesta ja sen mittarina toimii erinomaisesti vanha sanonta ”uskallanko antaa lompakkoni mahdolliselle uudelle tai nykyiselle pankkiirilleni?”

 

Kirjoittaja Pauli Savonen on Wallstreet Omaisuudenhoidon myyntijohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen. Paulilla on yli 30 vuoden kokemus finanssialalta, erityisesti varainhoidosta. Hän on aikaisemmin ollut varainhoidon johtotehtävissä mm. Ålandsbankenilla, Evlissä, Kaupthing Bankissa sekä Gyllenberg Asset Managementillä.

Kiinan talouskasvu hidastuu – puhkeaako kupla?

Kiinaan liittyvä epävarmuus on heiluttanut globaaleja osakemarkkinoita, kun Kiinan talouskasvu on hidastunut ja virallisten lukujen luotettavuutta epäillään. Samalla Kiinan velkavuori on kasvanut ennennäkemätöntä tahtia. Kiinteistöjen hinnat jatkavat nousua ja teollisuuteen syntyy lisää ylimääräistä kapasiteettia. Moni pelkää kuplan puhkeamista.

Kiinaa seurataan tarkasti, koska sen merkitys maailman taloudelle on noussut nopeasti. Vielä 50 vuotta sitten Kiinassa aloiteltiin Mao Tse Tungin kulttuurivallankumousta, mikä ajoi Kiinan luhistumisen partaalle ja nälänhätään. Nyt Kiinasta tulee noin 35 % maailman talouskasvusta ja sen osuus maailman taloudesta on kasvanut 1980 –luvun alun muutamasta prosentista noin 17 %:iin.

Kiina on valtava maa, jota kommunistinen puolue johtaa keskusjohtoisesti.  Kiinasta myös saadaan hyvin vähän tilastotietoja ja niidenkin luotettavuutta epäillään. Kiinan talouden ympärillä liikkuville huhuille ja peloille riittää hedelmällistä kasvualustaa.

Tällä hetkellä epäillään, että Kiinassa olisi sekä kiinteistö- että luottokupla. Lisäksi teollisuudessa on valtavat määrät ylimääräistä kapasiteettia. Taustalla on Kiinan viranomaisten keskusjohtoinen talouspolitiikka ja nopea velan kasvu niin perinteisen, kuin varjopankkitoiminnan kautta.

 

Keskusjohtoinen korttitalo

Yksipuoluejärjestelmässä päätöksenteko on tehokasta. Talouden hidastuessa keskusjohto voi määrätä infrastruktuurihankkeita aloitettavaksi ja nostaa teollisuustuotantoa länsimaisia demokratioita helpommin. Toisaalta seurauksena on Kiinassa ollut liiallinen rakentaminen ja teollisuuden ylimääräinen kapasiteetti sekä resurssien tehoton käyttö.

Kiinan talous on kasvanut 1980 -luvulta satumaista vauhtia viennin sekä investointien varassa ja samalla kommunistiset periaatteet on heitetty romukoppaan. Nyt Kiinan viranomaiset haluavat Kiinan kasvavan enemmän yksityisen kulutuksen varassa. Näin talouskasvu on vakaammalla pohjalla ja Kiinan riippuvuus muusta maailmasta pienenee.

”Pelkona on kasvava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja lopulta kommunistisen korttitalon hajoaminen.”

Kiinassa on käynnissä valtava rakennemuutos. Muutoksen tahdista kertoo se, että palvelusektorin osuus Kiinan taloudesta on noussut 2000 –luvun alun 10 %:sta lähelle 50 %:a. Toisaalta rakennemuutos merkitsee hitaampaa talouskasvua.

Kiinan talouskasvu on hidastunut jo kuuden vuoden ajan ja kasvun ennustetaan edelleen hidastuvan. Tämä luo uhkan Kiinan kommunistisen puolueen valta-asemalle. Pelkona on kasvava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja lopulta kommunistisen korttitalon hajoaminen.

Kiinan viranomaiset tasapainottelevat siis talouden rakennemuutoksen ja talouskasvun välillä. Talouden rakennetta halutaan muuttaa, mutta kasvu ei saisi hidastua liikaa.

 

Näkymät piristyneet – ainakin hetkeksi

Viime vuoden elokuussa Kiinan valuutan devalvaatio romahdutti osakemarkkinat ympäri maailman. Markkinat tulkitsivat devalvaation kertovan talouskasvun pysähtymisestä, vaikka devalvaatiolla Kiina tavoitteli valuutalleen asemaa IMF:n tunnustamien reservivaluuttojen joukossa.

” Elvytyksen kääntöpuolena on kuitenkin se, että vaikka kasvu piristyy lyhyellä aikavälillä, tulevaisuuden haasteet lisääntyvät.”

Kiinasta on myös virrannut ulos valtavat määrät pääomaa, minkä seurauksena sen valuutta on heikentynyt. Keskuspankki on puolustanut valuuttaansa massiivisilla tukiostoilla, minkä seurauksena Kiinan valtava valuuttavaranto on sulanut nopeasti.

Alkuvuodesta Kiinan viranomaiset ovat piristäneet taloutta elvyttävällä talouspolitiikalla ja lisäämällä lainanantoa. Tulevaa talouskehitystä ennakoivat ostopäällikköindeksit nousivat, asuntomarkkinakehitys on jatkunut vakaana ja valuuttareservien supistuminen on pysähtynyt. Markkinat rauhoittuivat.

Elvytyksen kääntöpuolena on kuitenkin se, että vaikka kasvu piristyy lyhyellä aikavälillä, tulevaisuuden haasteet lisääntyvät. Ennestään velkaantunut talous velkaantuu lisää.

Varjoissa kasvava velkavuori

Kiinan nopea velkaantuminen alkoi vuoden 2008 marraskuussa. Kiinan viranomaiset aloittivat massiivisen talouden elvytysohjelman kompensoidakseen viennin romahdusta finanssikriisissä. Elvytys tarkoitti massiivisia investointeja teollisuustuotantoon ja infrastruktuurihankkeisiin.

Talouskasvun hidastuminen pysähtyi hetkellisesti, mutta velkaantuminen alkoi kasvaa ennennäkemättömällä tavalla. Vuosien 2008 ja 2015 välillä Kiinan yritysten ja kotitalouksien yhteenlaskettu velka BKT:hen nähden on noussut 125 %:sta 215 %:iin.

Velkavetoisen elvytyksen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn sivutuotteena myös Kiinaan on syntynyt varjopankkijärjestelmä. Varjopankkitoiminnan kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö ja siihen kuuluvat kaikki pankkien ulkopuoliset rahoitusmuodot.

Varjopankkijärjestelmä tarjoaa sijoittajille parempituottoisia sijoituskohteita. Samalla pienet- ja keskisuuret yritykset sekä Kiinan paikallishallinnon riskiset infrastruktuuriprojektit ja rakennushankkeet saavat rahoitusta.

Kiinan yhä kasvava varjopankkijärjestelmä on taannut nopean talouskasvun finanssikriisin jälkeen. Ilman järjestelmää iso osa taloutta jäisi ilman rahoitusta. Sen kautta kulkevan rahoituksen arvioidaan olevan noin 20 – 40 % pankkien lainanannosta. Luku on vielä selvästi pienempi kuin monen länsimaan vastaava.

”Velkavetoisen elvytyksen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn sivutuotteena myös Kiinaan on syntynyt varjopankkijärjestelmä.”

Toisaalta varjopankkijärjestelmän kasvuvauhti on huima ja oleellista on seurata, kuinka paljon luottotappioita järjestelmässä on muhimassa. Kukaan ei tiedä todellista määrää, mutta arviot huonojen lainojen määrästä vaihtelevat 4 prosentista 24 prosenttiin.

Velkaantuminen Kiinassa ei ole yhtä suuri ongelma kuin vastaava velkaantuminen olisi monissa länsimaissa. Säästämisaste on hyvin korkea, valtion omistusosuus pankkisektorilla on merkittävä ja pääomamarkkinat ovat edelleen valtion kontrollissa. Lisäksi leijonanosa velasta on Kiinan omassa valuutassa, ja valtion velka on edelleen alhainen.

Toisaalta velkaantumisen vauhti on kestämätöntä, kun velkasumma kasvaa nopeammin kuin tuotanto.

 

Teollisuuden ylikapasiteetti

Finanssikriisin jälkeen Kiinan kasvu on ollut investointivetoista ja löysää rahaa on syydetty valtio-omisteisten yhtiöiden investointeihin. Teollisuuteen on syntynyt valtavat määrät ylimääräistä tuotantokapasiteettia.

Teräksentuotannon ylikapasiteetti Kiinassa on yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maailman neljän seuraavaksi suurimman teräksentuottajan koko kapasiteetti yhteensä. Vuosina 2011 ja 2012 Kiina tuotti sementtiä enemmän kuin USA kulutti keskimäärin vuosien 1985 ja 2010 välillä.

Ongelma on, että myös tuottamattomat ja kannattamattomat investoinnit ovat saaneet rahoitusta. Tämä on johtanut resurssien tehottomaan käyttöön sekä teollisuuden kilpailukyvyn rapautumiseen pitkällä aikavälillä.

 

Kiinteistömarkkinoilla epäillään kuplaa

Myös kiinteistömarkkinaa on ruokkinut kasvanut lainananto. Noin puolet finanssikriisin jälkeen annetusta velasta on suorasti tai epäsuorasti ohjautunut kiinteistömarkkinoille. Seurauksena asuntojen hinnat ovat varsinkin suurimmissa kaupungeissa nousseet kohisten ja asumattomia kaupunginosia on rakennettu.

Asuntojen tarjonta on kasvanut voimakkaasti ja Bloomberg Intelligence Economics:n laskujen mukaan Kiinassa on viimeisen viiden vuoden ajan rakennettu 10 miljoonaa asuntoa vuodessa, kun asuntojen kysyntä on ollut noin 8 miljoonaa. Tilanne on kestämätön ja aika näyttää kuinka tarjonnan ja kysynnän epätasapaino korjaantuu.

 

Uudistuuko talous vai puhkeaako kupla?

Yleinen uskomus Kiinasta on, että sen taloudellinen nousu sisältää sen romahduksen siemenet. Kiinassa on kuitenkin tehty jo paljon talouden uudistamiseksi. Esimerkiksi valtio-omisteisten yhtiöiden osuus on laskenut vuoden 1978 noin 78 %:sta vuoden 2011 noin 26 %:iin.

Vuodesta 2013 on panostettu talouden rakenteen muuttamiseen. Vientiteollisuutta kehitetään korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, useilla toimialoilla rohkaistaan yksityisiä sijoituksia ja yksityistä kulutusta vauhditetaan, minkä johdosta keskiluokka kasvaa ja vaurastuu.

Tällä hetkellä kulutus kasvaa nopeammin kuin BKT ja sijoittajia alkaa löytyä useille sektoreille aina vedenpuhdistuksesta nettikauppaan. Kiinassa valmistuu vuosittain yli miljoona ihmistä luonnontieteissä ja insinöörialoilla. Kiina on tutkimus- ja tuotekehitykseen käytetyssä rahamäärässä kakkonen maailmassa, mikä alkaa jo näkyä teknologiayritysten nousuna.

” Kiina on tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyssä rahamäärässä maailman kakkonen, mikä alkaa jo näkyä teknologiayritysten nousuna.”

Haasteena on edelleen ylimääräinen kapasiteetti. Sen karsiminen on vaikeaa, koska se on rakenteellista. Tuotannon karsiminen johtaisi joukkoirtisanomisiin, mikä voisi johtaa sosiaalisiin ongelmiin, yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen ja mielenosoituksiin. Tämä ei ole Kiinan keskusjohdon eikä paikallishallinnon mieleen.

Pitkällä aikavälillä Kiina tulee todennäköisesti ottamaan paikkansa maailman johtavana taloutena. Lyhyellä tähtäimellä Kiinan matka maailman johtavaksi taloudeksi on kivikkoinen. Iso kysymys on kuinka talouden rakennemuutos ja talouskasvun hidastuminen hoidetaan hallitusti.

Näyttäisi siltä, että Kiinan tulisi luopua kasvutavoitteista. Tavoitteet rajoittavat talouden joustavuutta ja talouskasvun hidastuessa ne vain kannustavat viranomaisia kasvattamaan mahdollista kuplaa entisestään. Vaarana on, että Kiina taantuu nojaamaan investointivetoiseen kasvumalliin. Toisaalta juuri talouskasvu takaa keskusjohdon pysymisen vallassa ja muuallakin maailmassa haikaillaan Kiinan korkeiden kasvulukujen perään. Kiina on pattitilanteessa.

Kuplan on puhjettava ennen kuin se voidaan todeta, kuten osakemarkkinoille syntynyt kupla puhkesi vuoden 2015 kevään ja kesän aikana. Varmaa on, että Kiinan talouden valtava muutos muokkaa myös maailmantalouden dynamiikkaa ja tasapainoa. Muun maailman on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.

90 prosenttia startupeista kaatuu heikkoon kassavirtaan

Startup-yritysten konkurssien ajatellaan monesti johtuvan huonosta liikeideasta. Kasvuyritykset kaataa kuitenkin usein riittämätön kassavirta. Onnistunut liiketoiminta vaatii pääomia tuotteen suunnittelua, markkinointia sekä käyttöpääomaa varten.

Yrittäjyys on muuttunut Suomessa suuresti, kun startup–yritysten suosio on lisääntynyt ja niiden perustamisesta on tullut muoti-ilmiö. Startupien menestys ei kuitenkaan ole taattua. Liideidean ja tiimin lisäksi myös rahoituksella on suuri merkitys. Taloustilanteen huonontuessa pelkästään julkiset tuet eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan yhä enemmän riskisijoittajia, niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä.

Viimeksi kuluneiden vuosien aikana nuoriin kasvuyrityksiin sijoittaminen on kasvanut huomattavasti. Pääomasijoittajia virtaa yhä enemmän ulkomailta. FiBAN:in (Finnish Business Angels Network ry) ja FVCA:n (Suomen pääomasijoitusyhdistys ry) teettämän tutkimuksen mukaan sijoitukset suomalaisiin kasvuyrityksiin kasvoivat viime vuonna lähes 23 % vuoteen 2014 verrattuna.

Lähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

Lähde: Suomen pääomasijoitusyhdistys ry

Vuoden 2015 huiman kasvun takana ovat suurimmaksi sijoitusryhmäksi nousseet suomalaiset pääomasijoitusyhtiöt. Lisäksi suomalaisten bisnesenkeleiden sekä ulkomailta tehdyt sijoitukset kasvoivat edellisiin vuosiin verrattuna niin euro- kuin kappalemääräisesti. Tutkimusten mukaan sijoittajien rahoitusta saaneet startup-yritykset menestyvät muita huomattavasti paremmin. sijoittajat synnyttävät yrityksen sidosryhmissä luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Esimerkiksi lisärahoituksen saanti helpottuu ja kasvupotentiaali vahvistuu. Suuret pääomasijoitukset mahdollistavat startup-yrityksen nopean kasvun ja myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti yrityksen myymisen.

”Riittävä likviditeetti, sekä vieraan että oman pääoman muodossa, ovat lyhyen tähtäimen selviämisen edellytys.”

Startup–yrityksien tulevaisuudennäkymät ovat aluksi vaikeasti ennustettavissa. Siksi riittävä likviditeetti, sekä vieraan että oman pääoman muodossa, ovat lyhyellä tähtäimellä selviämisen edellytys. Toisaalta on muistettava, että suurikaan pääoma ei korvaa pienempää mutta toimivaa tulovirtaa. Tämän vuoksi nuoren kasvuyrityksen pitkän aikavälin menestyksen edellytys on hyvin suunniteltu kassavirta.

 

Kasvua – hinnalla millä hyvänsä?

Startup–yritysten tavoitteena on usein sijoittaa voittonsa takaisin yritykseensä nopeamman kasvun toivossa. Tämän takia nuorten yritysten voitonteko ei välttämättä tarkoita rahan tekoa. Usein käytetyn englanninkielisen lauseen mukaan ”turnover is vanity, profit is sanity but cash is reality”. Toisin sanoen kassavirta on ainoa, joka kertoo todellisuuden. Jopa noin 90 prosenttia startup-yrityksistä kilpistyy kuitenkin kassavirran riittävyyteen, kun laskuja ei pystytä maksamaan ajallaan. (Lähde: Zwilling, M. 2013. 10 Cash-flow surprises that could kill your startup)

Tulovirta rakentuu pääosin myyntimäärän ja myyntihintojen kokonaisuudesta. Tämän vuoksi on eriarvoisen tärkeää pohtia tulovirran rakennetta. Hinnoittelun lisäksi on mietittävä asiakaskunta sekä ymmärrettävä loppukäyttäjä ja tuotteen tai palvelun maksaja. Näiden asioiden hahmottaminen voi olla vaikeaa. Kun kyseessä on palvelu, kuten viime aikoina suuresti yleistyneet mobiilipalvelut, ei tulovirran rakenne ole välttämättä yksiselitteinen. Kuitenkin tulovirran ja palvelun loppumaksajan käsittäminen on yrityksen elinehto.

”Fokuksen ollessa tuotekehityksessä kompastuskivenä on usein markkinoinnin rahoittaminen ja käyttöpääoma.”

Moni startup-yritys painottaa rahoituksen riittävyyden suunnittelussa tuotekehitystä. Markkinoinnin rahoituksesta ja käyttöpääomasta on muodostunut yritysten kompastuskivi. Lisäksi on muistettava, että tuotekehitykseen joudutaan usein käyttämään enemmän varoja, mitä suunnitteluvaiheessa on ajateltu.

Pääoman, työvoiman ja ajan keskittäminen tuotekehitykseen voi johtaa siihen, että resurssit loppuvat kesken, kun tuote tai palvelu olisi valmis myytäväksi. Myyntiin ja markkinointiin tulisikin käyttää vähintään yhtä paljon pääomaa kuin tuotekehitykseen. Käyttöpääomaa tarvitaan yleensä tuotannon alkuvaiheen kustannuksiin, myyntisaamisten rahoittamiseen ja usein myös tuotannon vaatimien ostojen rahoittamiseen. Toimittajat ovat harvoin valmiita myöntämään pitkiä maksuaikoja nuorelle startup-yritykselle. Vakaan tulovirran saavuttamiseen voi kulua ajateltua moninkertaisempi aika ja siihen on muistettava varautua.

 

Miten startup-yrityksen arvo määritellään?

Pääomasijoitusyhtiön näkökulmasta startup-yritys on haasteellinen arvioitava. Yrityksen arvo perustuu lähes yksinomaan arvioon tulevaisuuden menestymismahdollisuuksista. Silloin arvioinnissa korostuu kvalitatiivinen osuus, kuten yrityksen tiimin osaaminen. Liikevaihto ja erityisesti kannattavuus ovat usein kuukausien tai jopa vuosien takana. Pääomasijoittajan näkökulmasta tällaisen sijoituskohteen riski on korkea, jolloin sijoitussummakin jää pieneksi. Nykyisessä markkinatilanteessa kasvuyhtiöiden korkea arvostustaso laskee pääomasijoittajan kiinnostusta rahoittaa kasvuyhtiöitä.

”Liian alhainen arvostustaso johtaa toinen toistaan seuraaviin rahoituskierroksiin, mitkä työllistävät yrittäjää kohtuuttomasti.”

Startup-yrityksen näytöt eivät usein riitä kasvusijoituksen saamiseen tai yrityksen arvostus jää rahoituskierroksella alhaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että startup-yrittäjä joutuu luovuttamaan sijoittajalle merkittävän osan perustamastaan yhtiöstä ja menettää osittain myös kontrollin sen päätöksentekoon. Alhainen arvostustaso voi tarkoittaa myös pientä kasvusijoitusta, jolloin yritys ei pysty keräämään rahoituskierroksella riittävästi rahoitusta. Näin rahoituskierrokset seuraavat toinen toistaan työllistäen yrittäjää kohtuuttomasti. Yrittäjän aika kuluu väärään asiaan, ja maailma jää valloittamatta.

 

Realismilla ja suunnitelmallisuudella kohti menestystä

Pääomasijoitusyhtiön järjestämän rahoituksen jälkeen startup-yritys ei välttämättä ole rikas, sillä liikevaihto ja kassavirta voivat olla vielä olematonta. Talouslaskennallisilla keinoilla pystytään edesauttamaan voiton ja kannattavuuden tekemistä, mutta laskujen maksamiseen tarvitaan puhdasta rahaa.

Siksi nuorella yrityksellä on oltava realistinen kasvusuunnitelma, jonka on linkityttävä rahoitussuunnitelmaan.

Suomalaisen cleantechin reitti maailmalle

Suomalaiset yritykset pääsisivät nykyistä paremmin mukaan uusiutuvan energian kansainvälisiin hankkeisiin, jos niistä vastaavissa projektiyhtiöissä olisi suomalaisia sijoittajia.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energiamuodoilla ovat isoimpia talouteen vaikuttavia megatrendejä maailmassa. Nykyisellä kasvuvauhdilla investoinnit uusiutuvaan energiaan yltävät 200 miljardiin euroon vuonna 2020.

Suomesta löytyy uusiutuvassa energiassa huippuluokan osaamista, jolle etsitään kuumeisesti uusia kansainvälisiä markkinoita. Yksi väylä tuotteille ja palveluille olisivat uusiutuvan energian tuotantolaitoksia rakentavat projektiyhtiöt eri puolilla maailmaa.

Esimerkiksi aurinko-, bioenergia- tai tuulivoimalan rakentamisesta ja toiminnasta vastaava projektiyhtiö kerää rahoituksen tavallisesti kansainväliseltä sijoittajaryhmältä. Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund rahoittaa tällaisia hankkeita kehittyvissä maissa, mutta muut suomalaiset sijoittajat loistavat niissä poissaolollaan.

Se on harmi, sillä suomalaisten sijoittajien mukanaolo parantaisi merkittävällä tavalla suomalaisten cleantech-yritysten mahdollisuuksia päästä hankkeisiin laitetoimittajiksi tai konsulteiksi. Näin tapahtuu monissa Finnfundin sijoituskohteissa.

Uusiutuvan energian hankkeisiin liittyy riskejä etenkin kehittyvissä maissa. Niitä voidaan kuitenkin hallita paikalliset olot tuntevalla neuvonantajaverkostolla ja sijoituskohteen huolellisella valinnalla.

Suomalaisten sijoittajien mukanaolo parantaisi merkittävällä tavalla suomalaisten cleantech-yritysten mahdollisuuksia päästä hankkeisiin laitetoimittajiksi tai konsulteiksi.

Kannattavan liiketoimintamallin ja tuloksentekokyvyn ohella tällaisissa hankkeissa on katsottava erityisen tarkkaan, että esimerkiksi ympäristövaikutukset on arvioitu huolellisesti ja luvitukset ovat kunnossa. Sijoittaja edellyttää myös pitkäaikaisia sopimuksia muun muassa energian myynnissä ja mahdollisissa raaka-aineostoissa.

Hyvin kotiläksyt tehneellä sijoittajalla on mahdollisuus pitkäaikaiseen ja vakaaseen kassavirtaan, kun projektiyhtiö alkaa toimittaa lopputuotetta. Se on tyypillisesti energiaa esimerkiksi paikalliseen sähköverkkoon.

Kaupallisen kiinnostavuuden lisäksi hankkeet tarjoavat eettisiä sijoituskohteita, jotka edesauttavat ympäristön kestävää kehitystä ja paikallisväestön hyvinvointia.

Uusiutuvan energian hankkeissa on meneillään maailmanlaajuinen buumi, jonka tarjoamiin mahdollisuuksiin suomalaistenkin sijoittajien kannattaa perehtyä. Tämä auttaisi myös suomalaista cleantech-sektoria vahvistamaan asemiaan vientimme tukijalkana.

 

Kirjoittaja Janne Mielck on Wallstreet Pääomasijoituksen toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmän jäsen. Jannella on yli 20 vuoden kokemus ja asiantuntijuus pääomasijoittamisesta ja rahoitustehtävistä. Hän on työskennellyt mm. Dovre Groupin toimitusjohtajana, johtajana Nesteen konsernin yritysjärjestely-yksikössä, 3i:n sijoitusjohtajana sekä TeliaSoneran yritysjärjestelyiden johtotehtävissä Suomessa, Lontoossa ja Hongkongissa.

 

Aidosti aktiivinen rahasto päihittää indeksit

Media ja sijoittajat käyvät vilkasta keskustelua siitä, kumpi on parempi: aktiivisesti hoidettu rahasto vai passiivinen indeksirahasto. On näyttöä, että oikeasti aktiiviset rahastot voittavat indeksit. Passiivisessa rahastossa sijoitetaan aina myös huonoihin yhtiöihin, koska osakevalintaa ei tehdä.

Aktiivirahastolla tarkoitetaan sijoitusrahastoa, jossa rahaston salkunhoitaja tekee aktiivisesti päätöksiä salkun sijoituksista. Salkun rakenne poikkeaa usein paljon indeksin rakenteesta.

”Indeksirahastolla ei ole salkunhoitajaa, vaan sijoituspäätökset tekee tietokone indeksin mukaan. Markkinoita korkeampaan tuottoon ei ole mahdollisuuksia.”

Passiivinen rahasto puolestaan pyrkii seuraamaan esimerkiksi osakeindeksiä niin tarkasti kuin se on mahdollista. Indeksirahastot rakennetaan joko ostamalla tarvittava määrä indeksin osakkeita, tai johdannaisten kautta.

Indeksirahastolla ei ole salkunhoitajaa, vaan sijoituspäätökset tekee tietokone indeksin mukaan.

Varo kaappi-indeksi rahastoja – älä maksa turhasta

Valitettavan usein suurelle yleisölle myytävät rahastot ovat niin sanottuja kaappi-indeksirahastoja. Ne ovat aktiivirahastoina markkinoitavia rahastoja, vaikka ne seuraavat todellisuudessa indeksiä. Kaappi-indeksirahasto perii aktiivisesti hoidetun rahaston palkkion, mikä on yleensä huomattavasti korkeampi kuin indeksirahaston. Näissä tapauksissa on ilmiselvää, että indeksirahasto on aktiivirahastoa parempi vaihtoehto. Sijoittajien tuottoa rasittavat kustannukset ovat korkeammat, mutta salkun rakenne on lähes samanlainen. Kaappi-indeksirahasto häviää indeksirahastolle aina kulujen verran.

Rahastotutkimus seuloo jyvät akanoista

Kaappi-indeksirahastojen sijaan sijoittajille on tarjolla oikeasti aktiivisia rahastoja. Sijoittajille on tärkeää selvittää rahaston sijoitusten jakautuminen ja rakenne.  Kaappi-indeksirahastoja seulottaessa tärkeä tunnusluku on tracking error eli aktiiviriski, mikä kertoo rahaston tuoton vaihtelusta indeksin tuottoon. Tracking error -luku 0 kertoo rahaston tuoton liikkuvan yhteneväisesti indeksin tuoton kanssa. Mitä korkeampi tracking error on, sitä enemmän rahasto poikkeaa indeksistä ja sitä enemmän rahaston salkunhoitaja ottaa näkemystä.  Toinen tärkeä tunnusluku on active share eli aktiiviset osakkeet. Se kertoo, kuinka suuri osuus rahaston osakkeista ei ole indeksissä.

”Kaappi-indeksirahasto häviää indeksirahastolle aina kulujen verran.”

Aktiivirahastojen valinnassa tutkimuksen rooli on keskeinen. Rahastotutkimuksen tehtävänä on selvittää eri kriteereillä kymmenistä tuhansista rahastoista pitkän aikavälin menestyjät, jotka pystyvät saamaan sijoittajille lisätuottoa indeksiin eli markkinaan nähden.

Numeerinen tutkimus kertoo rahaston historiallisesta menestyksestä

Rahastotutkimuksen ensimmäinen vaihe on rahastojen luokittelu. Tärkeää on, että rahastot jaetaan oikeisiin ryhmiin tyylinsä perusteella. Erilaisia luokitteluperusteita rahastoille ovat esimerkiksi maantieteellinen sijainti, suuret yhtiöt, pienet yhtiö, kasvuyhtiöt tai arvoyhtiöt. Rahastot voivat olla myös olla ns. freestyle-rahastoja, jotka eivät seuraa mitään tiettyä strategiaa tai ne voivat olla monen strategian yhdistelmiä.

Kvantitatiivisen eli numeerisen tutkimuksen viisi tärkeintä kriteeriä ovat tuotto, tuoton ja riskin suhde, momentum (trendi), pääoman säilyvyys ja riski.

Jokainen kriteeri jakaantuu erilaisiin tilastollisiin tunnuslukuihin. Esimerkiksi rahaston tuoton tutkimus voi sisältää keskimääräisen tuoton, kumulatiivisen tuoton ja tuoton johdonmukaisuuden. Tärkeä kriteeri on myös ylituottoa (indeksin ylittävä tuotto) tuovien kuukausien lukumäärä. Jokaisella eri kriteerillä on paino, jolla se vaikuttaa lopulliseen valintaan. Jos esimerkiksi tuotto on tärkein kriteeri, sillä on suurin paino. Tai jos riski on tärkein kriteeri, sitä painotetaan.

Salkunhoitajan osaaminen ratkaisee

Laadullinen rahastotutkimus käsittää tutkittavan rahaston ja rahastoyhtiön syvällisen läpikäynnin. Salkunhoitajan tai koko salkunhoitotiimin haastattelu on merkittävässä roolissa rahaston sijoituspolitiikkaa ja sijoitusprosesseja tutkittaessa. Sijoituspolitiikka määrittelee salkun tyylin ja perusteet, joilla osakkeet valitaan rahastoon.

Tärkeää on myös selvittää, kuka sijoituspäätökset lopulta tekee. Onko rahastossa yksinvaltias salkunhoitaja vai tekeekö sijoitustiimi valinnat? Rahaston salkunhoitajan tai tiimin kokemus ja aikaisemmat saavutukset kertovat osaltaan rahaston menestyksestä.

Laadullisella tutkimuksella pyritään varmistamaan mahdollisimman suuri todennäköisyys sille, että rahasto menestyy jatkossakin hyvin markkinoihin ja kilpaileviin rahastoihin nähden.

Wallstreetin omaisuudenhoito käyttää asiakkaiden sijoitussalkkujen rakentamisessa tarkasti tutkituista aktiivirahastoista aktiivisimpia. Yhdessä oikea-aikaisten allokaatiovalintojen kanssa salkkujen tuotot ovat lyöneet indeksit. Indeksirahastoja käyttämällä tuotot olisivat jääneet heikommiksi.

 

EKP elvyttää – mitä tapahtuu seuraavaksi?

Korot ovat nollassa ja jopa miinuksella. Samaan aikaan Euroopan keskuspankki EKP ostaa valtion velkakirjoja – toisin sanoen painaa rahaa torjuakseen deflaatiota eli hintojen laskua. Rahapolitiikassa on hypätty kohti tuntematonta. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Euroalueen talouskasvu matelee noin 1,5 %:ssa. Korkea työttömyys vaivaa useita velkaantuneita euroalueen jäsenmaita. Kituliaan kasvun ja laskevien energian hintojen myötä inflaatio on negatiivinen. Viimeisin inflaatioarvio maaliskuulta on 0,0 %. Energian hinnoista puhdistettu ydininflaatiokin on vain 1,0 %. Inflaatio on jäänyt EKP:n 2 %:n tavoitteesta jo neljä vuotta ja sen ennustetaan pysyvän alhaalla vielä pitkään.

Pelkona on deflaatio, koska laskevat hinnat voisivat johtaa tuhoisaan talouden supistumiskierteeseen, kuten esimerkiksi 1930-luvun suuressa lamassa kävi. Myös Japani on varoittava esimerkki siitä, kuinka pitkä kurimus deflaatiosta voi seurata. 1990-luvun alun talouskuplan puhkeaminen romahdutti osakkeiden ja muun varallisuuden hinnat, eikä maan talous ole vieläkään toipunut kunnolla deflaatiokierteestä.

Epätavalliset menetelmät ja rahapaino

Vuoden 2008 finanssikriisi ja vuonna 2011 alkanut eurokriisi ovat nostaneet deflaation uhkan esiin. Talouden ja euroalueen kriisimaiden pelastukseen tähtäävät toimet ovat muuttaneet rahapolitiikkaa merkittävästi, kun käyttöön on otettu joukko epätavallisia rahapolitiikan menetelmiä. Merkittävin niistä on EKP:n maaliskuussa 2015 aloittama arvopapereiden osto-ohjelma.

”Ilmoitus osto-ohjelmasta vuosi sitten merkitsi lyhyttä osakemarkkinoiden nousurallia, jo ennestään alhaisen korkotason laskua sekä euron heikkenemistä.”

Osto-ohjelman puitteissa EKP alkoi ostaa enimmäkseen valtion lainoja pankeilta 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Ostot tarkoittavat myös sitä, että EKP rahoittaa välillisesti valtioita ja painaa rahaa. Tämän seurauksena EKP:n tase on paisunut kuin pullataikina.

Ilmoitus osto-ohjelmasta merkitsi vuosi sitten lyhyttä osakemarkkinoiden nousurallia, jo ennestään alhaisen korkotason laskua sekä euron heikkenemistä. Asuntovelallisen iloksi euriborit ovat miinuksella, mutta korkosijoittajan tuotot ovat olemattomat. Saksan 10 vuoden valtionlainakorko on noin 0,1 %.
Euroalueen osakemarkkinaindeksit ovat kuitenkin olleet noin vuoden laskussa. Reaalitalouteen näillä poikkeuksellisilla elvytystoimilla näyttäisi olevan vain rajallinen merkitys. Lainananto on lisääntynyt ainoastaan vähän, ja yritysten rahoituksen kustannus on laskenut hitaasti. Talous ja inflaatiokaan eivät ole heränneet.

Euroalueen osakemarkkinaindeksit ovat kuitenkin olleet noin vuoden laskussa. Reaalitalouteen näillä poikkeuksellisilla elvytystoimilla näyttäisi olevan vain rajallinen merkitys. Lainananto on lisääntynyt ainoastaan vähän, ja yritysten rahoituksen kustannus on laskenut hitaasti. Talous ja inflaatiokaan eivät ole heränneet.

Lisää elvytystä…

Tämän vuoden maaliskuussa EKP täytti markkinoiden toiveet elvytyksen lisäyksestä ja nosti osto-ohjelman kuukausittaisten ostojen määrän 80 miljardiin euroon. Samalla korkoja laskettiin lisää ja päätettiin uusista rahoitusoperaatioista kesällä. Ohjelman puitteissa pankeille annetaan erittäin halpaa lainaa kolmeksi vuodeksi sillä ehdolla, että pankit lainaavat tämän rahan eteenpäin yrityksille.

”Järeä elvytyspakettikaan ei saanut enää osakemarkkinoita nousuun ja euroa heikkenemään”

Tämä järeä elvytyspakettikaan ei saanut enää osakemarkkinoita nousuun eikä euroa heikkenemään. Korkotaso toki jatkaa laskussa. Nähtäväksi jää, löytyykö kateissa oleva inflaatio.

Rahapolitiikassa ollaan jo tilanteessa, jossa keskustelu on käynnistynyt siitä, ovatko elvytyksen kustannukset käymässä hyötyä suuremmiksi. Osa elvytystoimista on kääntynyt taloudelle haitalliseksi, mitä korjaamaan joudutaan kehittämään uusia elvytyskeinoja.

Negatiiviset talletuskorot rokottavat esimerkiksi taloudelle elintärkeiden pankkien tuloksia. Pankit eivät kykene siirtämään asiakkailleen kustannuksia, joita niille aiheutuu EKP:lle negatiivisella korolla tallettamista varoista. Uusien epätavallisten rahoitusoperaatioiden tarkoituksena on helpottaa negatiivisten talletuskorkojen haitallista vaikutusta pankkien tuloksille.

Sijoittajat ja poliittiset päättäjät ovat ihmeissään

EKP elvyttää täydellä teholla, mutta sen vaikutukset näyttävät jääneen rajallisiksi. Tästä huolimatta EKP:lta odotetaan ihmetekoja, kun poliitikot eivät saa tarvittavia talouden rakennemuutoksia tehtyä. Finanssipolitiikankin keinot ovat rajalliset, koska euroalueen taloudet ovat jo pahasti velkaantuneet eikä eurokriisi ole vielä täysin ohi.

EKP:n rahapolitiikassa yleisen talouskehityksen tukeminen on kuitenkin vain toissijainen tavoite. Ensisijaisena tavoitteena on turvata hintavakaus, jonka keskuspankki määrittelee tarkoittavan noin kahden prosentin inflaatiota.

Hintavakaudella on tärkeä sija EKP:n tavoitteessa, koska se on perustettu monetarististen talousoppien pohjalle. Keskeinen ajatus on, että yllättävä elvyttävä rahapolitiikka vauhdittaa taloutta ja laskee työttömyyttä vain lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä elvyttävällä rahapolitiikalla ei ole vaikutusta tuotantoon ja työttömyyteen. Se nostaa vain inflaatiota.

Rahapolitiikka vaikuttaa narulla työntämiseltä

Rahapolitiikalla voidaan helpottaa pankkien lainanantoa – ainakin teoriassa. Mutta vaikka pankit tyrkyttäisivät yrityksille kuinka paljon edullista lainaa, sillä ei ole taloudelle merkitystä, jos yritykset eivät ota luottoja tehdäkseen investointeja. Yritysten investointihalukkuuteen puolestaan vaikuttaa usko tulevaisuuteen. Mikäli tuottavia investointikohteita ei ole näköpiirissä, lainaa ei oteta ja voittovarat jaetaan mieluummin osinkoina omistajille.

” Vaikka pankit tyrkyttäisivät yrityksille kuinka paljon edullista lainaa, sillä ei ole taloudelle merkitystä, jos yritykset eivät ota sitä vastaan tehdäkseen investointeja.”

Vaikka EKP pyrkii elvyttämään kaikin keinoin lainanantoa, samaan aikaan kiristyvä pankkisääntely ja sen myötä lisääntyvät pääomavaateet kiristävät luottohanoja. Kasvavan sääntelyn vuoksi jokaista lainattua euroa kohden pankkien täytyy jättää sivuun enemmän euroja, mikä on nostanut pankkien lainanannon kustannuksia ja sitä kautta lainan hintaa.

Lisääntynyt raha näyttäisi olevan jumissa euroalueen pankeissa, mutta viimeisimmän EKP:n raportin mukaan lainanannossa on näkynyt piristymisen merkkejä.

Rahapolitiikan historiaa kirjoitetaan uuteen uskoon

Epätavalliset rahapolitiikan elvytyskeinot euroalueella ovat hyppy tuntemattomaan, eikä kukaan tiedä kuinka toimet vaikuttavat. EKP:n rahapolitiikka on muuttumassa hyvin kokeelliseen suuntaan.

Euroalue on myös kokenut ennennäkemättömän valtioiden velkakriisin, jonka jälkimainingeissa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on toistellut, että EKP on valmis tekemään kaikkensa, jotta euroalueen valtion velkakriisin leviäminen ja deflaatio vältettäisiin.

Rahapolitiikan haasteena on, että se vaikuttaa talouteen viiveellä, jolloin EKP ei kykene torjumaan hintatasoon kohdistuvia odottamattomia muutoksia. Yllätyksiä aiheuttaa jatkuvasti esimerkiksi öljyn hinta, jonka voimakas lasku on pitänyt inflaation alhaalla. Öljyn hinnan äkillinen nousu auttaisi löytämään kadoksissa olevan inflaation.

Lisää elvytystoimia pohditaan ja ehkä otetaan käyttöön. Seurauksia kuten mahdollisesti korkeaa inflaatiota ihmetellään sitten myöhemmin. Tulevaisuuden elvytystoimenpiteistä spekuloidaan kiihkeästi ja useat odottavat talletuskorkoon lisää leikkausta ja osto-ohjelman pidentämisestä maaliskuusta 2016 eteenpäin on puhuttu.

Mitä seuraavaksi?

Yksi esiin otetuista keinoista on ns. helikopteriraha. Idea on yksinkertainen: keskuspankki jakaa rahaa suoraan kansalaisille. Pankkeja ei operaatiossa tarvita, lisääntynyt raha nostaa kysyntää, talouden pyörät alkavat jälleen pyöriä ja inflaatio löytyy. Helikopterirahan käyttöönottoon liittyy useita käytännön ongelmia, mutta EKP:n pääjohtaja Draghi on kommentoinut ideaa mielenkiintoisena.

Helikopterirahoitukseen, kuten muihinkin liian pitkälle vietyihin rahapolitiikan toimiin, liittyy riski inflaation karkaamisesta käsistä. Toisaalta mikäli talous ei lähde vetämään ja deflaatiopelot nostavat vielä päätään, voi ajatus tuntua hyvinkin houkuttelevalta. Kukaan tuskin olisi uskonut 2000 –luvun alussa, että euroalue ajautuu valtion velkakriisiin ja EKP ostaa valtionlainoja pankeilta pelastaakseen talouden.

”Jakamalla rahaa suoraan kansalaisille EKP saisi talouden pyörät jälleen pyörimään, mutta riskinä on korkea inflaatio.”

Velkaantuneet euroalueen valtiot toivottaisivat korkean inflaation tervetulleeksi, sillä se helpottaisi huomattavasti niiden velkataakkaa. Myös asenteet elvytystä kohtaan ovat muuttuneet. Esimerkiksi Saksan kanta elvytykseen on muuttunut, kun inflaatio ei ole ongelma ja talouskasvu on hidasta. Korkea ja yhä kasvava valtioiden velkataakka todennäköisesti takaa elvyttävän rahapolitiikan jatkumisen ainakin niin kauan kuin inflaatio on kadoksissa.

Politiikassa ja rahapolitiikassa kaikki on mahdollista, mutta helikopterirahan käyttöönotto kuulostaisi epätoivoiselta liikkeeltä. Keskuspankki on hoitanut oman osansa, nyt poliitikkojen olisi aika tehdä tarvittavia rakenteellisia muutoksia.

Lähestyvä Brexit-äänestys hermostuttaa markkinoita

Britannian mahdollinen ero EU:sta eli Brexit olisi taloudellisesti hyppy tuntemattomaan. Siksi lähestyvä kansanäänestys aiheuttaa jo nyt levottomuutta markkinoilla.

Brexit eli Iso-Britannian mahdollinen irtautuminen EU:sta puhuttaa koko maailmaa. Talouslehti Financial Timesin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan 46 % briteistä haluaa olla jatkossakin EU:n jäseniä ja 42 % haluaa eroa. 12 % ei ole vielä päättänyt kantaansa. Mielipidekyselyjen tulokset vaihtelevat kuitenkin ajankohdan mukaan, joten kansanäänestyksen tulosta 23. kesäkuuta voi vain arvailla.

Nordean mukaan Brexitin todennäköisyys on noin 40 %. Toteutuessaan sen vaikutus EU:n markkinatilanteeseen olisi merkittävä, ja heiluntaa markkinoilla olisi odotettavissa. EU:n tasapainon horjumisen lisäksi markkinoiden pelkokertoimia nostaisivat spekulaatiot siitä, mikä maa saattaa erota seuraavaksi unionista.

Vapaan kaupan loppu?

Britannian osuus Saksan tuonnista, %

Britannian osuus Saksan tuonnista, % (Lähde: Berenberg)

Vapaa kauppa on EU:n sydän. Iso-Britannia liittyi jo vuonna 1973 Euroopan talousyhteisöön, josta myöhemmin tuli poliittinen unioni. Talousyhteisön merkityksestä kertoo, että viiden vuoden aikana (1975–1980) Britannian vienti Saksaan nousi 8 %:sta 18 %:iin (Kuva 2.)

Mikäli Britannia eroaa EU:sta, miten käy maan viennille EU:hun? Tällä hetkellä huikeat 45 % Britannian viennistä menee EU-maihin, kun ainoastaan 7 % EU-maiden viennistä suuntautuu saarivaltioon. Luvut osoittavat, että Britannia on EU:n markkinoista riippuvainen eikä päinvastoin: Britannian väkiluku on n. 64 miljoonaa, kun EU:ssa on yhteensä yli 500 miljoona asukasta.

EU-eron vaikuttaisi talouteen ja työllisyyteen

Tutkimusten mukaan ero EU:sta laskisi Englannin BKT:ta 2-3 % vuosina 2016 ja 2017. Samaan aikaan myös punta heikkenisi. Kielteisiä vaikutuksia on havaittavissa jo nyt: kun puheet Britannian EU-erosta kiihtyvät, punta heikkenee ja paikallinen pörssi laskee.

Britannian teollisuustyönantajain keskusliiton CBI:n tilaaman tutkimuksen mukaan ero EU:sta maksaisi Britannialle 100 miljardia euroa ja lähes miljoona työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. CBI nimittääkin Brexitin suunnattomaksi shokiksi Britannian taloudelle.

London City pelkää joukkopakoa

Rahoitusmarkkinoilla keskeinen kysymys on, miten Brexit vaikuttaisi Euroopan tärkeimmän finanssialan keskuksen eli Lontoon Cityn asemaan. Eron myötä Lontoon pankkijätit eivät saisi toimia enää vapaasti Euroopan rahamarkkinoilla. Mikäli Britannia eroaa EU:sta, moni kansainvälinen pankki siirtäisi todennäköisesti Euroopan-pääkonttorinsa Lontoosta Frankfurtiin, jonne muodostuisi uusi rahamarkkinakeskus. Huomattavaa on, että rahoitussektori on tällä hetkellä Britannian suurin veronmaksaja. Myös monet muut kansainväliset yritykset, joilla on Euroopan-päämajansa Lontoossa, siirtäisivät eron jälkeen toimintojaan todennäköisesti Frankfurtiin, Pariisiin tai Brysseliin.

EU-eron kannatus kasvaa

Luvut ja ennusteet puhuvat puolestaan, mutta äänestyksen lähestyessä EU-eron kannatusryhmä vahvistuu. Muun muassa Euroopan pakolaiskriisi on lisännyt EU-vastaisuutta, erityisesti vanhemmissa ikäpolvissa. Ärsytystä tuntuvat aiheuttavan maahanmuutto ja muiden EU-maiden määräily.

Lontoon pormestari Boris Johnson on Brexitin puolestapuhuja. Hän perustelee mielipidettään mm. sillä, että maahanmuuttajat vievät työpaikat, osansa asunnoista sekä julkisista palveluista. Terveydenhoitorahojen haluttaisiin pysyvän maan sisällä, eikä niillä haluta rahoittaa muiden eurooppalaisten terveydenhoitoa.

”Luvut ja ennusteet puhuvat puolestaan, mutta silti äänestyksen lähestyessä EU-eron kannatusryhmä vahvistuu.”

Britannian pääministeri David Cameron liputtaa EU:n puolesta ja on hyvin huolissaan kauppasuhteista, jos Brexit toteutuu. Britannia joutuisi neuvottelemaan uusiksi kaikki kauppasopimukset, mikä veisi pahimmillaan vuosia. Epävarmuus vähentäisi myös investointeja Britanniaan ainakin siihen saakka, kunnes Brexitin todelliset vaikutukset kauppaan ja sääntelyyn selviäisivät.

Maan ero tulisi muutenkin kalliiksi, sillä EU asettaisi maalle tuntuvat erosanktiomaksut.

Lopullinen päätös on kuitenkin annettu kansan päätettäväksi, ja Britannia äänestää asiasta ennen juhannusta. Spekulaatiot Brexitin vaikutuksista käyvät kiihkeinä siihen asti.