Category Archives: Asiantuntija

Wallstreet ja Eera yhdistyvät uuden arvonluonnin ekosysteemiksi

Finanssipalveluita tarjoava Wallstreet ja yritysten kasvustrategioihin erikoistunut Eera yhdistyvät. Markkinoille syntyy uusi ja ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa sijoituspalvelut, kasvuyhtiöiden kehittäminen ja rahoitus sekä liikkeenjohdon strateginen konsultointi muodostavat uuden arvonluonnin ekosysteemin. Kaupassa Wallstreet Financial Services Oy ostaa osakevaihdolla Eera Oy:n ja Eera Industrial Development Oy:n koko osakekannan.

 

Yhdistämällä osaamisensa Wallstreet ja Eera pystyvät jatkossa tarjoamaan asiakkailleen laaja-alaisesti kasvua tukevia ja arvoa synnyttäviä palveluita.

Wallstreet on vuonna 2006 perustettu valtakunnallisesti toimiva finanssialan yritys, joka on erikoistunut tarjoamaan riippumatonta omaisuudenhoitoa, pääomasijoitusta, kasvuyhtiösijoituksia, yrityskauppojen konsultointia ja muita innovatiivisia palveluja asiakkaiden varallisuuden hoitamiseen ja kasvattamiseen.

Eera on kansainvälisesti toimiva pioneeriyhtiö, jonka juuret ovat liikkeenjohdon konsultoinnissa.  Yhtiö auttaa asiakkaitaan kasvua tukevassa strategiatyössä, uuden liiketoiminnan käytännön rakentamisessa ja tehokkaan liiketoiminnan rakentamisessa. Eeran palvelualueita yhdistää kyky tunnistaa mahdollisuudet asiakkaan alaa ravistelevan disruption kautta. Eeralla on toimipisteitä Suomen lisäksi Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä. Yhdistymisen jälkeen Eera jatkaa edelleen omalla nimellään ja Eeran ydinliiketoiminta, kasvustrategioiden kehittäminen ja tukeminen, jatkaa entisellään.

Yritysosto on iso askel Wallstreetin tulevaisuuden visiota kohti. ”Sijoituspalvelutoimiluvan saamisesta asti vuonna 2014 olemme määrätietoisesti rakentaneet uuden ajan varainhoitotaloa”, Wallstreet-konsernin toimitusjohtaja Pauli Mäenpää kertoo. ”Pyrimme olemaan askeleen edellä muita ja haluamme erottautua asiakkaillemme tuotetulla lisäarvolla mitattuna”, Mäenpää jatkaa.

Palvelutarjonnat täydentävät toisiaan: tulevaisuudessa Wallstreet ja Eera voivat tukea asiakas- ja kohdeyhtiöiden arvonluontia kaikissa kasvun vaiheissa, niin kasvumahdollisuuksien tunnistamisessa ja yhtiöiden liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä kuin rahoituksen järjestämisessä ja yritysjärjestelyissä.

”Yhdistämällä osaamisemme tuomme markkinoille aivan uudenlaisen yhdistelmän asiantuntijuutta. Pystymme jatkossa tarjoamaan yritysasiakkaillemme laaja-alaisesti kasvua tukevia ja arvoa synnyttäviä asiantuntijapalveluita, ja samalla pystymme tarjoamaan suomalaisille sijoittajille yhä innovatiivisempia ja kilpailukykyisempiä sijoitusratkaisuja ja -kohteita, myös kansainvälisellä tasolla”, Mäenpää kertoo.

 

Sijoittajat etsivät vaihtoehtoja

Finanssiala elää tällä hetkellä suurten muutosten aikaa. Palvelujen digitalisaatio ja globalisaatio luovat uusia sijoitusmahdollisuuksia, mutta samalla Fintech-alan kehittymisen ja lainsäädännön kiristymisen myötä kilpailukenttä muuttuu. Sijoittajat vaativat yhä enemmän läpinäkyvyyttä ja innovatiivisia sijoituskohteita kustannustehokkaasti.

Viime vuosina vaihtoehtoisten sijoituskohteiden suosio on ollut voimakkaassa kasvussa. ”Matala korkotaso, epävarma markkina ja osakkeiden korkea volatiliteetti ovat saaneet sijoittajat etsimään yhä enemmän vaihtoehtoisia sijoituskohteita. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset reaaliomaisuuteen sijoittavat rahastot (kuten esimerkiksi asunto-, aurinkoenergia-, infrastruktuurirahastot), yrityslainat tai muut pääomasijoitukset”, Mäenpää kertoo. Yhdistämällä voimansa Wallstreet ja Eera kehittävät mm. uusia kansainvälisiä pääomarahastoja.

 

Kasvuyhtiöt etsivät fiksua rahaa

Eeran sitoutuminen tuloksiin ja valmius osallistua ratkaisujen investointiriskeihin synnytti vuonna 2015 Eera Industrial Development -nimisen sisaryhtiön. Tämän sijoitusyhtiön portfoliossa on useita disruptiota hyödyntäviä kasvuyrityksiä, joissa Eera-ryhmä on mukana omistajana ja kehittäjänä. Portfolioon kuuluu mm. vuonna 2012 Eeran toimesta perustettu meriteknologiasektorin cleantech-yritys Norsepower, jonka ratkaisu on moderni tuuliapupropulsiojärjestelmä, joka on samalla maailman ensimmäinen kaupallisesti hyödynnettävä uusiutuvan energian ratkaisu meriliikenteessä.

”Perinteiset toimintatavat haastava toimintaympäristön murros voi synnyttää tyhjiön, jossa piilee mahdollisuus”, kertoo Eeran hallituksen puheenjohtaja Martti Malmivirta. ”Wallstreetin ydinliiketoiminta sekä Eeran asiantuntemus vakiintuneiden yritysten uuden kannattavan kasvun rakentamisessa ja kasvuyhtiöiden vauhdittamisessa mahdollistavat sen, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme monipuolisesti ja hyödyntämään näitä mahdollisuuksia yhä laajemmin”, Malmivirta jatkaa.

Wallstreetin pääomasijoitustoiminnan ja Eera Industrial Developmentin fokus on uusiutuvassa energiassa ja disruptiivisten muutosten ympärille rakennetuissa kasvuyhtiöissä. Wallstreetin ensimmäinen pääomarahasto WS Solar Energy Fund on Suomen ensimmäinen puhtaasti aurinkoenergiavoimalaitoksiin sijoittava rahasto. Yhdistettynä Wallstreetin ja Eeran kansainväliset verkostot kattavat Etelä-Euroopan, Lähi-idän, Latinalaisen Amerikan ja Aasian.

Vastaavaa suomalaista, mutta kansainvälisesti toimivaa, koko arvoketjun hallitsevaa rahoitusalan ja liikkeenjohdon konsultoinnin yhdistävää yhtiötä ei ole. Uuden konsernin liikevaihto ylittänee 7 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja sen palveluksessa on noin 60 henkilöä. Tulevaisuudessa tavoitteena on panostaa yhä enemmän kansainvälistymiseen ja uusien innovatiivisien palvelujen tuottamiseen sekä yrityksille että sijoittajille. Suunnitelmissa on jatkaa kasvua orgaanisesti ja yritysostoin.

Wallstreetin ja Eeran muodostamaan uuden arvonluonnin ekosysteemiin kuuluvat jatkossa seuraavat palvelut: omaisuudenhoito (Asset Management), liikkeenjohdon konsultointi (Consulting), pääomasijoitus (Private Equity), kasvuyhtiösijoitukset (Venture Capital) sekä yritys- ja rahoitusjärjestelyt (Corporate Finance).

Kaupan vahvistaminen edellyttää Wallstreetin yhtiökokouksen ja Finanssivalvonnan hyväksyntää.

Katso myös Kauppalehden artikkeli tästä.

 

Lisätietoja:

Wallstreet Financial Services Oy
Pauli Mäenpää, Konsernin toimitusjohtaja, +358 50 550 7121, pauli.maenpaa@wallstreet.fi

Eera Oy
Martti Malmivirta, Hallituksen puheenjohtaja, +358 40 555 4720, martti.malmivirta@eera.fi

Korot historiallisen alhaalla – osakkeet ja vaihtoehtoiset sijoituskohteet houkuttelevat

Valtionlainojen pitkät korot niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ovat viimeisen 30 vuoden aikana laskeneet historiallisen alhaisille tasoille. Samalla korkosijoittajat ovat nauttineet vaivattomasti hyvistä tuotoista sijoitusten arvonnousun kautta. Monet pohtivat nyt onko pitkien korkojen laskutrendi päättymässä.

Korkojen nousu tarkoittaisi korkoriskin realisoitumista perinteisissä korkosalkuissa, sillä korkojen noustessa korkosijoitusten arvot laskevat. Korkosijoituksiin liittyvää korkoriskiä onkin jo jonkin verran realisoitunut, kun korot ovat viime kesästä nousseet muutamilla prosentin kymmenyksillä. Tämän seurauksena tyypillisen valtionlainasalkun arvo on laskenut muutaman prosentin. Mikäli korkojen nousu jatkuu, laskee valtionlainojen arvot entisestään.

Korot ovat laskeneet hitaan talouskasvun, alhaisen inflaation ja elvyttävän rahapolitiikan seurauksena. Viime kesästä talouskuva on piristynyt ja inflaatio on osoittanut heräämisen merkkejä. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi nosti korkoja Atlantin toisella puolella, koska Trumpin hallinnolta odotetaan taloutta elvyttäviä toimia.

 

EKP:n rahapolitiikka suurennuslasin alla

”Osto-ohjelman kannalta tilanne on ristiriitainen, koska euroalueen eri maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa.”

Epävarmuus euroalueen keskuspankin rahapoliittisen elvytyksen ympärillä on lisääntynyt. Näillä näkymin euroalueen keskuspankki EKP ostaa valtionlainoja sekä hyvän luottoluokituksen yrityslainoja 60 miljardilla eurolla kuukaudessa tämän vuoden loppuun asti.

Osto-ohjelman kannalta tilanne on ristiriitainen, koska euroalueen eri maat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Saksan talouskasvu on hyvää ja työttömyys on alhainen, minkä vuoksi osto-ohjelman jatkuminen saksalaisten näkökulmasta ei olisi suotavaa.

Toisaalta Etelä-Euroopan ongelmissa olevien maiden kannalta osto-ohjelman jatkuminen olisi hyvä uutinen. Lisäksi tulevat Ranskan vaalit sekoittavat soppaa.

Lyhyellä aikavälillä poliittinen epävarmuus voi painaa turvasatamana pidettyjä Saksan valtionlainojen korkoja alaspäin ja leventää korkoeroja muiden maiden valtionlainoihin. Pidemmällä aikavälillä kuitenkin inflaatio ja mahdollinen osto-ohjelman loppuminen todennäköisesti nostavat korkoja.

 

Miten matalat korot vaikuttavat sijoitussalkkuun?

Saadakseen tuottoa korkotason ollessa matala, on salkun riskitasoa hieman lisättävä. Yrityslainojen tuotot ovat viime vuosina olleet hyvät samasta syystä kuin valtionlainojenkin tuotot ja ne ovat hieman valtionlainojen tuottoja korkeammat.

“Kun korkomarkkinat eivät houkuttele, rahavirrat ohjautuvat osakemarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.”

Ongelmana niissä on kuitenkin se, että niistä saatavat tuotot ovat myös laskeneet historiallisen alhaisille tasoille. Mahdollinen korkojen ja riskilisien nousu alhaisilta tasoilta laskisi myös yrityslainojen arvoja. Toisaalta korkeammat kuponkikorot helpottavat tilannetta hieman.

Alhaiset valtion- ja yrityslainojen tuotot ovat merkittävä haaste perinteiselle sijoittajalle, joka sijoittaa sekä osake-, että korkomarkkinoille.

Kun perinteisille korkomarkkinoille sijoittaminen ei houkuta, rahavirrat ohjautuvat osakemarkkinoille sekä vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten kiinteistöihin tai esimerkiksi infrastruktuurisijoituksiin. Näin alhainen korkotaso tukee osakemarkkinoita ja muita omaisuusluokkia.

Sijoitusvuosi 2016 oli tapahtumarikas

Johtavia teemoja vuonna 2016 olivat tammikuun romahdus, pelko Kiinan talouden hyytymisestä, saksalaisten ja Italialaisten pankkien vaikeudet, yllättävä Brexit, Yhdysvaltojen talouden vahva veto, FED:n koronnoston odottelu ja joulukuun koronnosto, negatiiviset korot Euroopassa, raaka-aineiden hintojen nousu ja sokerina pohjalla Trumpin voitto Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa.

Yllättävistä tapahtumista huolimatta sijoitusvuosi 2016 päättyi myönteisessä ilmapiirissä, kun Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeinen osakekurssien nousu jatkui myös joulukuussa.  Euroopassa nousu oli voimakkainta, kun kurssit nousivat 5,7 % laajalla STOXX 600 Europe -indeksillä mitattuna. Yhdysvalloissa nousu hieman jo loiveni, mutta S&P 500 indeksi oli silti 2,3 % korkeammalla.

Yhdysvaltojen osakemarkkinat olivat kehittyneistä markkinoista koko vuoden 2016 parhaiten tuottanut osakemarkkina. Nousua kertyi 9,5 %, mutta eurosijoittajalle dollarin vahvistumisen myötä tuotto oli 12,8 %. Vastaavasti Euroopan koko vuosi päätyi miinukselle 1,2 %.

“Yllättävistä tapahtumista huolimatta sijoitusvuosi 2016 päättyi myönteisessä ilmapiirissä.”

Kehittyvien markkinoiden rajuin nousu nähtiin raaka-ainesidonnaisissa pörsseissä. Öljysidonnaiset Venäjä  ja Brasilia nousivat öljyn 55 % nousun myötä eniten. Venäjän RDX-osakeindeksi nousi 56,6 % ja Brasilian Ibovespa-indeksille nousua kertyi 76,1 %, josta Brasilian realin vahvistuminen toi 37,2 %.

Kiinan osakemarkkinat HSCEI-indeksillä mitattuna romahtivat tammikuussa 2016 reilut 20 %, mutta vuoden aikana ne toipuvat päätyen hieman plussalle. Joulukuussa kiinalaiset osakkeet laskivat 4 %, kun sijoitusvirrat kääntyivät USA:han päin. Trumpin tulevan hallinnon protektionistiset puheet saivat sijoittajat varovaisiksi.

 

Salkkujen vuoden 2016 parhaat tuotot tulivat Yhdysvalloista

Wallstreetin sijoitussalkuissa vuoden parhaiten tuottaneita osakerahastoja  löytyy Yhdysvalloista. Yhdysvaltain presidentinvaalien jälkeinen osakekurssien nousu oli voimakkainta keskisuurissa ja pienemmissä yhtiöissä, jotka ovat keskittyneet enemmän Yhdysvaltojen kotimarkkinoille. Donald J. Trumpin lupaamat infrastruktuuri-investoinnit ja verohelpotukset yrityksille loivat sijoittajien uskoa näihin yrityksiin.

Säätiöiden vuoden 2016 tilinpäätökset

Uusi säätiölaki astui voimaan 1.12.2015. Vuodelta 2016 laaditaan ensimmäistä kertaa uuden säätiölain mukaiset toimintakertomukset, joista säätiöiden hallitukset vastaavat.

Laissa on mm. säätiön tilintarkastuksen kannalta keskeisiä muutoksia. Uusia säännöksiä toimintakertomuksessa annettavista tiedoista (säätiölaki 5:2 § ja 3 §) sekä konsernitilinpäätöksen laatimisesta (säätiölaki 5:4 §) on sovellettava jo 1.1.2015 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin.

Tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto seuraavista asioista (uusi säätiölaki 4 luku 2 §):

  • Onko säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa annettu säätiön toiminnasta tilikaudella tiedot, jotka ovat olennaisia säätiön tarkoitusta ja toimintamuotoja koskevien sääntömääräysten noudattamisen arvioimiseksi?
  • Onko palkkioita ja korvauksia, jotka säätiö ja sen tytäryhteisö ja -säätiö ovat suorittaneet säätiön toimielinten jäsenille, pidettävä tavanomaisina?

Säätiön tarkoituksen toteuttaminen sekä lähipiiritoiminta on erityisesti nostettu esiin. Säätiön toimielinten palkkiot on arvioitava koko konsernin kattavasti. Uusi laki ei enää puhu palkkioiden kohtuullisuudesta, vaan tavanomaisuudesta.

Säätiölakiin on myös kirjattu tilintarkastajien toimikausien rotaatiota koskeva säännös (4:5 §), eli säätiön tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien määrä saa olla maksimissaan seitsemän vuotta. Ennen uuden säätiölain voimaantuloa alkaneen tilintarkastustoimeksiannon osalta määräaika lasketaan uuden lain voimaantulosta.

Säätiöitä valvova viranomainen on Patentti- ja rekisterihallitus PRH.

Joutaako perinteinen maa-allokaatio romukoppaan?

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja niin myös sijoittajien mahdollisuudet. Temaattinen sijoittaminen on sijoittamista tulevaisuuden megatrendeihin. Aikamme megatrendit kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ympäristön muutokset luovat sijoittajille aivan uuden lähestymistavan sijoittamiseen.

Vaikka globalisaatio on sanana kovin kulutettu, se on tulevan taloudellisen kehityksen avain. Globalisaatio ja alati kiihtyvä teknologinen kehitys ovat nykyhetken työntävät voimat. Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.

Kaikki uudet trendit nivoutuvat tavalla tai toisella yhteen, eikä mikään uusi trendi tule toimeen ilman toisen trendin kehitystä. Tämä luo aivan uusia liiketoimintamalleja.

”Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.”

 

Kaupungistuminen ja uuden keskiluokan synty

Yksi merkittävimmistä muutoksista maailmassa on väestön muuttoliike kaupunkeihin. Tämä kehitys on voimakkainta Aasiassa, etenkin Kiinassa. Kiinassa on tällä hetkellä yli 100 miljoonakaupunkia, kun vertailukohteena Yhdysvalloissa niitä on vain 9. Kaupungistumisen myötä syntyy uusia työpaikkoja, ihmiset vaurastuvat ja kulutukseen on entistä enemmän rahaa käytettävissä.

On syntynyt yhä kasvava keskiluokka.  Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä. Tämä tuo valtavia mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät tyydyttämään kuluttajien uudet tarpeet.

 

Sijoita megatrendeihin, esimerkkinä eCommerce

Kaupungistumiseen liittyy toki valtava asuntojen ja infrastruktuurin rakentaminen, joka on ollut käynnissä jo muutaman vuosikymmenen. Kaupungistumisen, keskiluokan synnyn, vaurastumisen, teknologian ja internetin kehityksen myötä yhdeksi maailman suurimmaksi megatrendiksi on tullut eCommerce eli verkkokauppa, toisin sanoen osto- ja kulutuskäyttäytyminen muuttuvat.

”Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä, mikä on valtava potentiaali yrityksille, jotka pystyvät hyödyntämään kuluttajien tarpeet.”

Yhä suurempi osa maailman väestöstä on internetin piirissä ja yhä useammalla on siihen pääsy mobiililaitteen kautta. Verkkokaupasta ei 20 vuotta sitten ollut kuullut kukaan, mutta vuonna 2016 verkkokaupan myynnin on arvioitu olevan 2000 miljardia dollaria – siis 12 nollaa! Verkkokaupan uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 miljardiin dollariin. Suurin kasvualue on Aasia ja siellä ennen kaikkea Kiina, jonka osuus maailman verkkokaupasta on noin 65 %.

Sijoittajalle verkkokaupan synty ja nopea kasvu luovat mahdollisuuksia sijoittaa nopeutuvaan kasvuun. Mutta mitä kaikkea eCommerce pitää sisällään? Kyseessä ei ole perinteinen toimiala vaan se koostuu eri toimialojen yhtiöistä, jotka ovat mukana koko verkkokauppa ketjussa.

Ketju voisi edetä esimerkiksi näin. Valitaan kiinalainen maailman suurin verkkokauppa Alibaba, joka perustettiin vasta 16 vuotta sitten tai Yhdysvaltalainen Amazon, maailman arvokkain verkkokauppa, joiden platformista eli nettialustalta voi ostaa lähes mitä vain. Amazon on erinomainen esimerkki siitä, miten yritys muuttuu maailman kehityksen myötä: se aloitti toimintansa 20 vuotta sitten kirjakauppana.

Kuluttaja ostaa tuotteen Amazonin tai Alibaban kautta ja käyttää siihen luottokorttia, esimerkiksi Mastercardia. Yhä useammin transaktio tapahtuu mobiililaitteen tai tabletin kautta, esimerkiksi Applen iPhonella tai Samsungin Galaxylla. Käyttäjällä on siis taskussaan maailman suurin verkkokauppa. Kuluttaja on saattanut nähdä mainoksen selaillessaan Facebookia tai hakenut tietoa tuotteesta vaikkapa Googlen hakusivuilta.

Verkkokaupasta ostettu tuote pitää luonnollisesti toimittaa asiakkaalle ja sen hoitaa esimerkiksi Fedex. Tavaran poimii varastosta robotti, jonka on valmistanut saksalainen KUKA -Robotics. Oston tehnyt kuluttaja voi olla suomalainen, kiinalainen tai melkein kuka tahansa ympäri maailmaa, jolla on yhteys internettiin.

Tätä yksinkertaista ketjua tarkastellessa sijoittajalle on löytynyt jo 9 verkkokaupan hurjasta kasvusta hyötyvää tai siihen liittyvää pörssiyhtiötä. eCommercen hurja kasvu ja potentiaali on siis monen megatrendin mahdollistama, joita ovat esimerkiksi jo aikaisemmin mainitut kaupungistuminen, vaurastuminen, keskiluokkaistuminen ja teknologiakehitys.

 

Megatrendit muuttavat maailmaa

Tämä oli vain yksi esimerkki jonkin tavaran ostamisesta. eCommerceen liittyy lukemattomia muita palvelumuotoja, joista esimerkiksi matkailupalvelu on monille tuttu. Lentojen ja hotellien varaaminen tapahtuu enenevässä määrin internetin kautta. Lähes kaikkien lentoyhtiöiden varausjärjestelmät hyödyntävät espanjalaisen pörssiyhtiö Amadeuksen teknologiaa.

Elokuvien ja tv-sarjojen katselu on siirtynyt nettiin mm. pörssiyhtiö Netflixin tai teleoperaattoreiden kautta.  Mobiilipelimarkkina kasvaa jatkuvasti ja pelejä ladataan nyt ennätystahtiin. Kännykkäjättien sovelluskauppojen (esim. App Store tai Google Play) välityksellä pelit tavoittavat menestyessään helposti miljardi käyttäjää uskomattoman lyhyessä ajassa. Potentiaali on valtava ja tähän perustui esimerkiksi kiinalaisen suurpörssiyhtiö Tencentin enemmistöosto suomalaisesta Supercellistä huikeaan 8,6 miljardin dollarin hintaan.

Edelliset esimerkit osoittavat hyvin eCommercen olevan maailmanlaajuinen ilmiö, joka tuo niin kuluttajille, yrityksille kuin sijoittajillekin valtavasti uusia mahdollisuuksia. Se tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa ja sen lonkerot ulottuvat kaikkialle maantieteestä ja toimialasta riippumatta. Sijoittajien on syytä miettiä, kannattaako perinteisen maantieteellisen allokaation lisäksi pohtia hajautusta myös tulevaisuutta muokkaaviin megatrendeihin.

Matalat korot ja toimialan murros haastavat pankkeja

Haastavina aikoina pankkien väliset erot korostuvat ja niiden menestys polarisoituu. Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana nousseet selvästi enemmän kuin markkina keskimäärin. Toisaalta vuoden 2015 huippuihin eurooppalaisilla pankkiosakkeilla on vielä matkaa.

Pankkien osakekurssien laskua on selitetty alas painuneella korkotasolla ja hitaalla talouskasvulla. Kun korot ovat laskeneet rahapoliittisen elvytyksen seurauksena, on pankkien mahdollisuudet tehdä tulosta korkokatteella heikentyneet.

Toisaalta pitkien korkojen laskun pysähtyminen kesällä ja lievä nousu syksyllä on kääntänyt pankkiosakkeet nousuun. Myös lainojen kysyntä on hieman kasvanut, mihin puolestaan alhainen korkotaso ja hyvä kuluttajien luottamus vaikuttavat positiivisesti.

”Stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank”

Alkuvuoden markkinaturbulenssi näkyi erityisesti pankkien osakekursseissa. Pankkien vakavaraisuuteen on liittynyt pelkoja ja varsinkin Deutsche Bankin vaikeudet ovat näkyneet laajemminkin pankkiosakkeiden kursseissa. Kesällä julkaistut pankkien stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank.

Deutsche Bankille esitetyt korvausvaateet ovat aiheuttaneet turbulenssia markkinoilla syksyn aikana, kun jopa pankin kaatumista on pelätty. Deutsche Bankin nurin meno voisi pahimmillaan horjuttaa koko rahoitusjärjestelmää ja sitä kautta myös taloutta laajemminkin, minkä vuoksi tämän kokoluokan pankkia tuskin päästetään kaatumaan.

 

Pohjoismaisten pankkien tuloskunnot parhaimmistoa

Pohjoismaiset pankit ovat pärjänneet eurooppalaisia kilpailijoitaan keskimäärin selvästi paremmin. Haastavasta ympäristöstä huolimatta pohjoismaiset pankit ovat säilyttäneet vahvan tuloskuntonsa, kun useiden eurooppalaisten pankkien tulokset ovat laskeneet. Esimerkiksi oman pääoman tuottoluvut ovat pohjoismaisilla pankeilla pääsääntöisesti yli kymmentä prosenttia, kun yleisesti ottaen eurooppalaisilla pankeilla oman pääoman tuotto jää alle puoleen tästä.

Tuloskunto pohjoismaisissa pankeissa on pysynyt hyvänä, kun luottotappiot ja ongelmaluotot ovat pysyneet alhaisilla tasoilla. Pohjoismaisten pankkien riskipolitiikka on ollut tiukkaa 1990 –luvun laman jäljiltä. Myös monilla pohjoismaisilla pankeilla toimintoja on kyetty tehostamaan merkittävästi ja lainojen marginaaleja on neuvoteltu uusiksi.

”Pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat”

Pankkien vakavaraisuus on parantunut finanssikriisin jälkeen selvästi, vaikka niiden välillä on edelleen suuria eroja. Pohjoismaisissa pankeissa vakavaraisuus on hyvällä tasolla, kun taas velkakriisistä eniten kärsineissä Etelä-Euroopan maissa muhii edelleen suuret määrät järjestelemättömiä lainoja.

Pankkien ydinpääoma eli niin sanottu CET1 –vakavaraisuussuhde on useilla pohjoismaisilla pankeilla parantunut viime vuosina ja ne ovat nyt Euroopan kärkitasoa. Hyvän vakavaraisuuden ja tuloksentekokyvyn seurauksena pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat.

 

Sääntely ja digitalisaatio muuttavat liiketoimintaympäristöä

Pankkien sääntely tulee todennäköisesti kiristymään, minkä seurauksena pankkien kannattavuus joutuu koetukselle. Lisäksi digitalisaatio muuttaa maailmaa ja liiketoimintamalleja, minkä myötä erityisesti perinteinen toimiala pankkisektori tulee muuttumaan merkittävästi. Viimeistään vuonna 2019 voimaan astuvat EU-direktiivit (PSD2, MIFID2) tulevat muokkaamaan toimialan rakennetta ja ansaintamalleja.

Sääntelyn kiristymisen ja digitalisaation yhteisvaikutus näkyy jo nyt FinTech-markkinan kasvuna. Kun uudet liiketoimintamallit kuten esimerkiksi mobiililompakot, joukkorahoitusalustat ja robottivarainhoito haastavat vanhat toimintatavat, voittajia ovat digitalisaatioon panostavat ketterät toimijat. Pohjoismaiset pankit ovat keskittyneet digitalisaatioon jo pitkään ja ovat tässä kehityksessä Euroopan kärkeä.

Varallisuuden likvidiys ja hoito elämän muutostilanteissa

Yllättävien tapahtumien varalta on hyvä laatia toimintasuunnitelma varallisuuden hoitoon liittyen, ja huomioida omaisuuden likvidiys. Pahimmillaan muutostilanteista voi syntyä läheisille lukemattomia maksuja, joiden hoitaminen ilman suunnitelmaa voi olla ongelmallista. Keinoja tämän välttämiseksi on monia, edunvalvontavaltuutuksesta perintösunnitteluun ja sijoitusvakuutuksiin.

 

Yllättävät elämän muutostilanteet kuten esimerkiksi oma tai läheisen henkilön vakava sairastuminen tai kuolemantapaus saattavat aiheuttaa suuria haasteita liittyen varallisuuden hoitoon ja hallinnointiin. Yksinkertaisimmillaan kyse voi olla siitä, että henkilö, joka on hoitanut varallisuuteen liittyviä asioita ei enää siihen kykene ja näiden asioiden hoito ei ole ollut toiselle puolisolle tuttua.

Pahimmillaan voi eteen tulla tilanne, jossa henkilön kuolemantapauksessa todetaan omaisuuden likviditeetin olevan huono: realisointi voi olla vaikeaa ja kestää pitkään. Jos omaisuutta, kuten esimerkiksi kiinteistöjä on useissa eri maissa, voi perillisille tulla yllättäen maksettavaksi näissä maissa olevasta omaisuudesta perittäviä hyvinkin korkeita perintöveroja.

 

Edunvalvontavaltuutus voi helpottaa asioiden hoitoa

Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta,
että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tehdään testamentin tapaan ja siinä tulee olla kaksi todistajaa. Valtuutus voidaan tehdä yksinkertaisena mallina tai sisältämään laajasti yksilöityjä ohjeita valtuutetulle tai valtuutetuille esimerkiksi varallisuuden ja omaisuuden hoidon osalta sekä myös valtuutuksen tehdä päätöksiä myös terveyden- ja sairaanhoidon osalta. Valtuutus tulee voimaan vasta kun maistraatti on vahvistanut sen. Maistraatti myös valvoo tätä toimintaa. (Lisätietoa osoitteesta http://www.oikeus.fi/fi/index/esitteet/edunvalvontavaltuutus.html)

 

Perintösuunnittelu helpottaa perillisten elämää

Suomalainen perintöverotus ja perintökaari ovat useimmille tavalla tai toisella ainakin pääpiirteissään tuttuja. Kuolintapauksessa vainajan varat selvitetään pesänselvityksessä ja toteutetaan perunkirjoitus, minkä perusteella varat jaetaan perintökaaren mukaan rintaperillisille ja/tai heidän jälkeläisilleen. Mahdollinen testamentti voi osaltaan vaikuttaa pesän- ja perinnönjakoon. Tilanteessa, jossa testamentilla olisi määrätty perintökaaresta poikkeava perinnönjako, tulee rintaperillisten eli vainajan lasten näin halutessaan vaatia määräajassa lakiosaoikeuttaan, jotta tätä ei menetä. Esiin voi myös tulla tilanteista, joissa perintöä ei syystä tai toisesta haluta tai voida kokonaan tai osittain jakaa ja kuolinpesä elää ajassa eteenpäin jakamattomana.

Uusperherakenteet voivat aiheuttaa tilanteita, joissa puolisoilla on yhteisiä lapsia sekä lapsia aiemmista liitoista. Tällöin pesän- ja perinnönjako ei välttämättä mene siten, kuin monet saattavat ajatella. Tämä voi johtaa ristiriitoihin perillisten kesken sekä perillisten ja mahdollisen lesken välillä.

 

Lesken asumisoikeus voi jättää pesän jakamattomaksi

Lesken asuminen on turvattu lainsäädännössä siten, että leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut yksin vainajan omistuksessa. Jos tämä asunto-omaisuus on ollut merkittävä osa kuolinpesää, voi tästä syystä kuolinpesä jäädä toistaiseksi kokonaan tai osittain jakamamatta. Tällaisesta tilanteesta huolimatta perillisten täytyy osaltaan maksaa laskennallisesta perintöosuudesta perintövero. Käytännössä on tullut vastaan tapauksia, joissa lesken asumisoikeuden takia jakamattomaksi jääneen pesän osakas on itse myöhemmin kuollut koskaan saamatta perintöosuuttaan ja hänen perillisensä ovat saaneet edelleen perintönä osuuden jakamattomasta pesästä ja tätä vastaavan perintöveron maksettavakseen!

Avopuolison asema voi kumppanin kuolintapauksessa olla erityisen hankala, sillä vainajan perillisillä ei välttämättä ole sympatiaa häntä kohtaan ja perilliset voivat esimerkiksi vaatia yhdessä omistettuakin asuntoa realisoitavaksi puhumattakaan tilanteesta, jossa yhteinen asunto on ollut yksin vainajan nimissä.  Asioiden etukäteen suunnittelulla ja erilaisilla järjestelyillä sekä sopimuksilla voidaan usein helpottaa jälkeen jäävien tilannetta.

 

Likvidejä varoja sekä suunnitelma pahan päivän varalta

Osana varallisuuden hoitoa olisikin ensiarvoisen tärkeää arvioida mahdollisia tulevaisuuden tilanteita elämän muutosten varalta, sekä myös sitä, kuinka ja millä varoilla esimerkiksi perilliset voivat huolehtia kuolinpesän omaisuuteen liittyvistä kuluista. Näitä ovat esimerkiksi vuokrakulut, pesänselvityskulut ja osalleen maksettavaksi tulevat perintöverot.

Sijoitusvakuutukset ovat omaisuusluokka, joka mahdollistaa vakuutetun kuolemantapauksessa likvidin varallisuuden siirtämisen halutuille tahoille sijoitusvakuutukseen liitetyn edunsaajamääräyksen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakuutetun kuolintapauksessa henkivakuutusyhtiö realisoi sijoitusvakuutukseen liitetyt sijoituskohteet ja jakaa saadut varat vakuutetun antaman edunsaajamääräyksen mukaisesti.

Henkivakuutuskorvaus ei ole osa kuolinpesää, joten kyseessä on edunsaajille maksettava likvidi rahamäärä, mikä on riippumaton pesänselvityksestä, perunkirjoituksesta tai jopa näihin valitettavasti yhä useammin liittyvistä pesän osakkaiden välisistä ristiriidoista tai jopa oikeusprosesseista. Edunsaajamääräyksellä voidaan myös ohjata likvidejä varoja esimerkiksi leskelle tai avopuolisolle asunnon lunastamiseksi pois rintaperillisiltä tai tietylle perillisellä varoja vaikkapa yritysomaisuuden pesästä pois lunastamista varten.

 

Sijoitusvakuutus on pitkäaikaisen sijoittajan apuväline

Sijoitusvakuutukset sisältävät myös monia verotuksellisia ja hallinnollisia etuja sijoittajalle, mm. laajan sijoitusvapauden eri sijoituskohteisiin, mahdollisuuden antaa sijoitetut varat yksilölliseen varainhoitoon, lykätyn luovutusvoittoverotuksen sekä verovapaan pääoman palautuksen.

Sijoitusaikana syntyneiden luovutusvoittojen verotus toteutuu vasta, jos vakuutuksesta nostetaan pois voittoja. Kuolintapauksessa maksettava korvaus voi olla lähiomaisille ja puolisolle kokonaan tai osin verovapaa, osin perintöverotettava. Muille kuin lähiomaisille maksettavat korvaukset ovat pääomatuloveron alaista tuloa.

 

Niko Visuri
Niko Visuri,
Myyntijohtaja vakuutuspalvelut

 

Niko toimii Wallstreetilla vakuutuspalvelujen myyntijohtajana. Nikolla on takanaan pitkä ura finanssialalla, mm. SEB Lifen Suomen maajohtajana sekä yhteysjohtajana Skandia Life:ssa ja Royal Skandiassa.

Sijoituspäätöksissä tunteet vastaan järki

Sijoittajina pahin vihollisemme löytyy oman pään sisältä. Menestyvä sijoittaminen ei ole helppoa, kun siihen liittyy riski vaivalla hankitun omaisuuden menettämisestä. Raha-asioissa on vaikea olla tunteeton ja vielä vaikeampaa olla toimimatta tunteiden pohjalta. Esittelemme muutamia käyttäytymismalleja, joita kannattaa itsessä tarkkailla.

Sijoittajien käyttäytymisen vaikutusta tuottoon tutkivassa Dalbar –raportissa (2015),  verrattiin keskimääräisen yhdysvaltalaisen rahastosijoittajan menestystä osakemarkkinoiden tuottoon. Edellisen 30 vuoden aikana keskimääräisen sijoittajan vuotuinen tuotto jäi osakemarkkinoista 7,3 %. Tuottoero oli suurimmillaan pelonsekaisen finanssikriisin keskellä lokakuussa 2008, jolloin keskimäärin sijoittajien kuukausituotto oli 7,4 % huonompi kuin markkinan.

Tuottoero selittyy pitkälti keskimäärin epäonnistuneilla sijoituspäätöksillä. Tunteiden ja vaistojen varassa toimivalla sijoittajalla on valitettavasti haluamattaan taipumus ostaa huipuilla ja myydä pohjalla, kun pelko valtaa markkinat. Lisäksi vilkas kaupankäynti luo kustannuksia, jotka syövät tuottoja.

 

Hyvät sijoituspäätökset vaativat tunteiden eliminointia

Ihmisten aivot ovat kehittyneet selviytymään savannilla 150 000 vuotta sitten. Evoluutio on hidas prosessi, eikä kaikki tunteemme ja vaistomme ole ehtineet sopeutua nykyisen tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi.

Esimerkiksi Afrikan savannilla äkillisesti juoksemaan lähteneen ihmisen seuraaminen on voinut pelastaa hengen sapelihammastiikerin hyökkäykseltä, mutta sijoitusmarkkinoilla tunteiden vietävänä oleminen voi tulla kalliiksi. Laumavaiston vastaan toimiminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaikka järki neuvoisikin niin toimimaan. Osakemarkkinoilla vastavirtaan toimiminen voi olla tuottoisaa – ostetaan halvalla silloin kun muut myyvät.

“Laumavaistoa vastaan toimiminen ei ole helppoa, vaikka järki neuvosikin niin toimimaan.”

Ihmisille on myös kehittynyt kyky käyttää järkeä ja logiikkaa, mutta järki käy jatkuvasti kamppailua tunteita ja vaistoja vastaan. Vaikka toisinaan kuvittelemme olevamme täysin rationaalisia, tunteiden ja eläimellisten vaistojen yläpuolella, todellisuus voi osoittaa meidän toimivan vaistojen ja tunteiden varassa. Myöhemmin selittämme toimineemme järjellä.

Taloustieteen Nobelilla palkittu kokeellinen psykologi Daniel Kahneman pohtii tunteiden ja järjen välistä suhdetta kirjassaan Thinking Fast And Slow, johon tiivistyy hänen vuosikymmenien tutkimuksensa ihmismielen toiminnasta. Hän jakaa ihmismielen kahteen järjestelmään, jotka toimivat rinnakkain.

Suurimman osan aikaa ajattelumme ja päätöksentekomme toimii vaivattomasti ”autopilotilla”. Käytämme hyväksi erilaisia nopeita nyrkkisääntöjä ja maalaisjärkeä, toimimme vaistonvaraisesti ja tunteiden pohjalta. Olemme taipuvaisia yleistämään ja tietoa käsittelemme vain pinnallisesti. Nämä ”matelija-aivot” toimivat suurimman osan ajasta riittävällä tarkkuudella, mutta niiden heikkoutena on erilaiset harhat ja sitä kautta systemaattisesti virheellisin perustein tehdyt ratkaisut – esimerkiksi sijoituspäätökset.

Sijoitusmarkkinoilla hyvät päätökset puolestaan vaativat usein tunteiden eliminointia sekä järjen, logiikan ja harkinnan käyttöä. Huono puoli on se, niiden hyödyntäminen on hidasta, vaatii epämukavuuden sietämistä ja kuluttaa paljon energiaa.

Yleensä laiska ihmismieli pyrkii helppouteen, jolloin esimerkiksi sijoituspäätöksissä emme käytä järkeä ja logiikkaa hyväksemme. Tällöin olemme alttiita erilaisille harhoille, jotka voivat johtaa sijoitussalkun kannalta huonoon lopputulokseen.

 

Liiallinen itseluottamus yleistä – uskalla katsoa peiliin

Ihmisillä on taipumus ylläpitää suotuisaa minäkuvaa ja alitajuntamme keksii erilaisia strategioita henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Esimerkiksi totuuden pakoilu tai sen muuntaminen mieluisaksi ovat suosittuja strategioita kiillotetun minäkuvan ylläpitämisessä.

Ihmisistä yli 50 % pitää itseään keskivertoa älykkäämpänä ja parempana kuskina. Terve itseluottamus on hyödyllinen ja tarpeellinen ominaisuus kenelle tahansa, mutta osakemarkkinoilla liika luottamus omiin kykyihin voi tulla kalliiksi.

“Ihmisillä on taipumus syyttää tappiosta itsestä riippumattomia tekijöitä, jolloin oppimista ei tapahdu.”

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että yliluottavaiset sijoittajat käyvät enemmän kauppaa kuin vähemmän itseensä luottavat. Itseensä liikaa luottava sijoittaja uskoo, että hän on muita parempi tekemään oikeita osakevalintoja ja ajoittamaan ostonsa ja myyntinsä oikein. Valitettavasti eniten kauppaa käyneiden sijoittajien tuotot ovat tyypillisesti selvästi muita huonompia, kun kaupankäyntiin liittyvät kustannukset syövät sijoitustuottoja.

Virheistä oppimisen pitäisi eliminoida yliluottamus ajan myötä – mikäli kykenee arvioimaan itseään objektiivisesti. Valikoiva muisti on tyypillinen oppimista hidastava kompastuskivi ja itseensä liikaa luottavalla sijoittajalla voi olla taipumus unohtaa tappiolliset sijoituspäätökset. Näin sijoittaja suojelee kuvaansa taitavana sijoittajana.

On myös havaittu, että ihmisillä on taipumus pistää tappioiden synty ympäristön ja muiden itsestään riippumattomien tekijöiden syyksi, jolloin oppimista ei tapahdu.

Voittojen puolestaan uskotaan johtuvan omista taidoista, vaikka ne olisivatkin vain hyvän tuurin ansiota. Saatamme jälkikäteen keksiä hyviä perusteluja, miksi aikanaan teimme onnistuneen sijoituspäätöksen, vaikka oikeasti sijoituspäätös oli sattumanvarainen.

 

Tappio tuntuu pahemmalta kuin saman suuruinen voitto hyvältä

Pelko tappioista saa sijoittajat varovaisiksi. Tehtyään huonon sijoituspäätöksen sijoittaja tuntee negatiivisia tunteita, joita ihmismieli yrittää kaikin keinoin välttää. Huono sijoitus harmittaa, ärsyttää ja usein myös kaduttaa.

On havaittu, että sijoituksen tappio tuntuu monin verroin pahemmalta kuin saman suuruinen voitto tuntuu hyvältä. Suhde on yksilöllinen, mutta tutkimuksissa sen on havaittu olevan keskimäärin 2:1. Tämän seurauksena sijoittajat reagoivat tappioihin voimakkaammin kuin voittoihin.

Tappionpelko saa sijoittajan helposti ylireagoimaan huonoihin uutisiin ja myymään voitolliset sijoituksensa liian aikaisin. Sijoittaja pelkää, että voitollinen sijoitus kääntyy tappiolliseksi, mikä toisi mielipahaa.

“Vaikka tappion realisoiminen olisi tuskallista, on salkkua pystyttävä katsomaan kokonaisuutena.”

Toisaalta pelko rahan menettämisestä johtaa myös siihen, että sijoittajat ovat haluttomia myymään tappiolla olevia sijoituksiaan. Tappion realisoiminen olisi tuskallista. Vaikka sijoitus olisikin osa hajautettua salkkua, huomio kiinnittyy helposti yhteen yksittäiseen sijoitukseen.

 

Vältä laumakäyttäytymistä

Tappiollisesta sijoituspäätöksestä aiheutuva tuska pienenee, jos sijoituspäätös on tehty muiden päätöksiä seuraamalla. Lauman seuraaminen tai esimerkiksi arvostettuihin yhtiöihin sijoittaminen tarjoaa eräänlaisen henkisen vakuutuksen rahallista menetystä vastaan. Myös tarve saada sosiaalista hyväksyntää ajaa meidät usein vaistonvaraisesti seuraamaan laumaa – usein järjen vastaisestikin. Tämän seurauksena suositut yhtiöt ovat usein yliarvostettuja, mutta pienet ja tuntemattomat yhtiöt monesti aliarvostettuja.

Sijoittajat seuraavat herkästi toisten sijoittajien käyttäytymistä. He saattavat uskoa toisilla sijoittajilla olevan parempaa tietoa osakekurssien kehityksestä. Jäljittelykäyttäytyminen on luontevaa tilanteessa, jossa osakemarkkinoista on liikaa monimutkaista informaatiota tai niistä ei ole lainkaan informaatiota.

Täsmällisen tiedon puuttuessa markkinatunnelma usein ohjaa sijoituspäätöksiä. Markkinatunnelman ollessa pessimistinen markkinat voivat yli reagoida odottamattomiin huonoihin uutisiin, kun tappionpelko leviää sijoittajien keskuudessa. Tällöin osakekurssit heiluvat voimakkaasti ja saattavat laskea rajustikin. Sijoittajat myyvät tai ostavat osakkeita kuten muutkin, tietämättä täsmälleen syytä.

Toisaalta lauma saattaa ohjata sijoittajan ostamaan huipuilla euforian sävyttämässä markkinatunnelmassa. Tällöin ostamispäätös voi perustua myös kestämättömään ajatukseen, että itse ei ole mukana rikastumassa muiden mukana.

 

Johtopäätösten tekemisessä oltava tarkkana

Ihmisillä on tapana tehdä yleistyksiä ja päätöksiä erilaisten stereotypioiden pohjalta. Saatamme esimerkiksi arvioida ihmisen älykkyyttä tai ammatillista pätevyyttä ulkonäön perusteella.

Havainnoimme ja tulkitsemme maailmaa oman elämänkokemuksemme ja aiemmin oppimiemme asioiden kautta. Suhtaudumme uuteen tietoon sen pohjalta, vahvistaako se meidän aikaisempia uskomuksia. Jos vahvistaa, niin annamme sille liikaa painoarvoa päätöksenteossa. Näin sivuutamme vaivattomasti myös uuden, mutta usein tärkeän tiedon. Seurauksena markkinoilla sijoittajat usein alireagoivat yksittäisiin uutisiin ja ylireagoivat useisiin samansuuntaisiin uutisiin.

“Vedämme turhan vahvoja johtopäätöksiä tilastollisesti liian pienestä otoksesta saatujen tulosten perusteella.”

Esimerkiksi kun jonkin yhtiön tuotoista saadaan uutta tietoa, sijoittajat alireagoivat tähän tietoon lyhyellä aikavälillä, mikäli uusi tieto ei vahvista sijoittajien uskomuksia yhtiön menestyksestä. Jos yhtiön tuotoista tulee monta myönteistä uutista peräkkäin ihmiset muuttuvat ylioptimistisiksi, hylkäävät vanhat uskomuksensa yhtiöstä ja alkavat seurata trendiä.

Vedämme turhan vahvoja johtopäätöksiä tilastollisesti liian pienestä otoksesta saatujen tulosten perusteella. Esimerkiksi analyytikko, joka on onnistunut ennustamaan neljän osakkeen kehityksen hyvin, luokitellaan hyväksi analyytikoksi, vaikka kyse olisikin tuurista. Onnistumiset eivät ole ominaisia huonolle analyytikolle.

On myös tyypillistä, että ylikorostamme viimeaikaisia tapahtumia kokonaiskuvan kustannuksella. Sijoittaja on taipuvainen hyödyntämään liikaa markkinoiden nykyistä informaatiota ja olettamaan, että nykyinen trendi jatkuu. Sijoittajat saattavat uskoa, että viimeaikojen tapahtumat jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Sijoittaja saattaa luokitella yhtiön ”hyväksi sijoitukseksi” jos sen kurssi on äskettäin noussut. Tämä johtaa siihen, että ihmiset ostavat viime aikoina hyvin tuottaneita osakkeita ja karttavat osakkeita, jotka ovat pärjänneet huonosti.

Usko kehittyviin markkinoihin palaa

Rahavirrat ovat vuoden alusta kääntyneet kehittyville markkinoille riskinottohalukkuuden palattua markkinoille. Uskoa kehittyviin maihin luo raaka-aineiden hintojen elpyminen. Myös pelot Kiinan talouskasvun totaalisesta pysähtymisestä ja USA:n talouden ajautumisesta taantumaan ovat hälventyneet.

Sijoitukset kehittyvien maiden osake- ja korkomarkkinoille ovat vuoden alusta tuottaneet paremmin kuin sijoitukset kehittyneille länsimarkkinoille. Viimeisen viiden vuoden tuotolla kehittyvät markkinat puolestaan ovat jääneet pahasti länsimarkkinoiden jälkeen, kun rahaa on virrannut ulos kehittyvien markkinoiden sijoituskohteista niiden epävarmuuden takia.

Kehittyneiden maiden historiallisen alhaiset korkotasot, jopa miinusmerkkiset valtionlainatuotot ja nousseet arvostukset ovat ajaneet tuottoa hakevaa rahaa kehittyville markkinoille alhaisempien arvostuksien ja houkuttelevien korkotuottojen perässä. Myös esimerkiksi euroalueeseen verrattuna talouskasvu on nopeampaa useissa kehittyvissä maissa.

 

Lähtökohdat erilaiset kehittyvien maiden talouskasvulle

Kiinan talouskasvun hidastuessa talouskasvu on tällä hetkellä nopeinta Etelä-Aasiassa sijaitsevissa Intiassa ja Indonesiassa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa Intiassa talouskasvun olevan tänä- ja ensi vuonna noin 7,5 %. Indonesialle IMF ennustaa tälle vuodelle 4,9 %:n kasvua ja ensi vuodelle 5,3 %:n kasvua. Molemmissa maissa kulutus kasvaa ja valtion infrastruktuuri-investoinneilta odotetaan lisätukea. Indonesian taloutta tukevat myös pohjista elpyneet raaka-aineiden hinnat.

Tuottoa hakeva raha suuntaa kehittyville markkinoille alhaisempien arvostuksien ja houkuttelevien korkotuottojen perässä.

Nousevat raaka-aineiden hinnat antavat nostetta myös esimerkiksi Brasilian taloudelle. Brasilian sekava poliittinen tilanne on selkiytymässä ja maahan on tämän vuoden aikana virrannut jo runsaasti sijoituksia. IMF ennustaa Brasilian talouskasvun nousevan plussalle kahden seuraavan vuoden aikana muutaman taantumavuoden jälkeen.

Brasilian tapaan poliittisten haasteiden kanssa painineessa Turkissa puolestaan loppukesän vallankaappausyritys ei ole vaikuttanut talouden kehitykseen. Epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen valtaapitävien intresseissä on vakaan kasvun jatkuminen. Tälle vuodelle IMF ennustaa noin 3,8 %:n talouskasvua ja ensi vuodelle noin 3,4 %:n kasvua.

 

Kehittyvien maiden valuutoilla vahvistumispainetta

Samalla kun useiden kehittyvien maiden talouskasvu on nopeaa, on euroalueen talouskasvu maltillista. Hitaan talouskasvun seurauksena Euroopan keskuspankki EKP elvyttää kaksin käsin, minkä seurauksena korkotuotot ovat olemattomat, jopa miinusmerkkiset.

Kehittyvien maiden valtionlainojen tuotot paikallisissa valuutoissa liikkuvat puolestaan aivan eri tasoilla. Esimerkiksi kahden ja kymmenen vuoden valtionlainakorot ovat Brasiliassa noin 12 % ja Indonesiassa noin 6-7 %.

Riskinottohalukkuuden pysyessä hyvänä tuottoa hakeva raha ohjautuu kehittyville markkinoille, mikä luo kehittyvien maiden valuutoille vahvistumispainetta. Euroalueen ongelmien pitkittyessä ja rahapolitiikan ollessa äärimmäisen elvyttävää eurolla puolestaan on heikentymispainetta.

Yksi mahdollisuus hyötyä kehittyvistä markkinoista onkin sijoittaa niiden paikallisiin valuuttoihin. Valuutat sijoituskohteena tarjoavat hajautusta perinteiseen osake- ja korkosalkkuun. Esimerkiksi osakemarkkinoiden laskiessa voi kehittyvien maiden valuutoista saada tuottoa salkkuun.

Sijoittaja, tarkkaile sijoituskohteidesi hiilijalanjälkeä

Ilmaston lämpeneminen on yksi aikamme suurimmista uhkista. Pariisin ilmastosopimus osoittaa, että halua ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen löytyy. Kun maailma etenee kestävämpään suuntaan, myös yritysten toimintaympäristö muuttuu. Sijoittajan on syytä olla valmiina.

 

Maapallon keskimääräinen lämpötila on tällä hetkellä 0,85 astetta korkeampi kuin 1900-luvun alussa ja 1950 –luvulta ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Tutkimusten mukaan ilmaston yli 2 asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan verrattuna muuttaisi maailman ympäristön tilaa vaarallisella sekä täysin arvaamattomalla tavalla. Syynä maailman johtavat ilmastotutkijat pitävät ihmisen toimintaa.

Mikäli nykytilanteessa ei tapahdu muutosta, kasvihuonepäästöjen määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 50 vuoden aikana. Suurin yksittäinen syy on fossiilisten polttoaineiden yhä lisääntyvä käyttö. Ilmaston lämpenemistä voidaan siten hidastaa säästämällä energiaa ja käyttämällä sitä tehokkaammin, sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä.

 

Pariisin ilmastosopimus jakaa mielipiteitä

Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää maailmantalouden radikaalia muutosta. Vuoden 2015 joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa solmittu sopimus on historiallinen edistysaskel ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se ei useiden asiantuntijoiden mukaan ole riittävän tehokas.

”Ilmaston lämpiämisen pysäyttäminen edellyttää maailmantalouden radikaalia muutosta. ”

Kyseessä on kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus ja sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sopimuksen mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Maailman maiden on tarkoitus hyväksyä sopimus vuoteen 2020 mennessä.

Suurimmista saastuttajista Eurooppa on pitkään ollut mallioppilas ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa. EU:n tavoite on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

 

Korkea hiilijalanjälki – riski sijoittajalle

Tällä hetkellä useiden maiden hallitukset miettivät keinoja, joilla taloudet saadaan toimimaan alhaisemmalla hiilijalanjäljellä. Erilaisia hiiliveroja, kiintiöitä ja päästöoikeuskauppaa kehitellään. Tuleva sääntely tulee vaikuttamaan yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen.

Monet maailman johtavista yhtiöistä ovat jo julkaisseet kunnianhimoisia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseksi. Taustalla vaikuttaa moraalisten syiden lisäksi arviot siitä, että kevyemmällä hiilijalanjäljellä tuottaminen on pitkällä aikavälillä kannattavaa liiketoimintaa.

Esimerkiksi hiilidioksidipäästöille saattaa päästökaupan tai hiilidioksidiveron kautta määrittyä kustannus, joka vähentää tuottoja tulevaisuudessa. Toisaalta moni yhtiö ei näytä välittävän ilmastonmuutoksesta. Tällaiset yritykset toimivat yleensä raskaalla hiilijalanjäljellä.

Sijoittaja, joka uskoo muiden sijoittajien huomioivan sijoituskohteiden hiilijalanjäljen tulevaisuudessa, ottaa nämä asiat jo nyt huomioon sijoitussalkkua rakentaessaan.

”Tulevalla sääntelyllä tulee olemaan vaikutusta yritysten liiketoiminnan mahdollisuuksiin ja kannattavuuteen.”

Useat suuret institutionaaliset sijoittajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota sijoitustensa hiilijalanjälkeen. Monet sijoittajat ovat jo vähentäneet sijoituksiaan yhtiöihin, jotka tuottavat fossiilisia polttoaineita tai joilla on korkeat kasvihuonepäästöt. Taustalla on sekä moraalisia syitä pysäyttää ilmaston lämpeneminen, mutta myös halu suojautua riskeiltä, jotka liittyvät korkean hiilijalanjäljen yhtiöihin.

Myös piensijoittajan kannalta hiilijalanjäljen pienentäminen sijoitussalkussa on paitsi moraalisesti, myös taloudellisesti kannattavaa. Hiilijalanjälkeä voi pienentää myymällä fossiilisia polttoaineita tuottavia yhtiöitä ja ostamalla uusiutuvaa energiaa. On kuitenkin tärkeää muistaa riittävä hajautus. Muilla toimialoilla sijoittaja voi pienentää salkkunsa hiilijalanjälkeä myymällä yhtiöitä, joiden kasvihuonepäästöt ovat korkeat liiketoimintaan ja toimialan muihin yhtiöihin nähden.