Tag Archives: sijoittaminen

Joutaako perinteinen maa-allokaatio romukoppaan?

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja niin myös sijoittajien mahdollisuudet. Temaattinen sijoittaminen on sijoittamista tulevaisuuden megatrendeihin. Aikamme megatrendit kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ympäristön muutokset luovat sijoittajille aivan uuden lähestymistavan sijoittamiseen.

Vaikka globalisaatio on sanana kovin kulutettu, se on tulevan taloudellisen kehityksen avain. Globalisaatio ja alati kiihtyvä teknologinen kehitys ovat nykyhetken työntävät voimat. Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.

Kaikki uudet trendit nivoutuvat tavalla tai toisella yhteen, eikä mikään uusi trendi tule toimeen ilman toisen trendin kehitystä. Tämä luo aivan uusia liiketoimintamalleja.

”Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.”

 

Kaupungistuminen ja uuden keskiluokan synty

Yksi merkittävimmistä muutoksista maailmassa on väestön muuttoliike kaupunkeihin. Tämä kehitys on voimakkainta Aasiassa, etenkin Kiinassa. Kiinassa on tällä hetkellä yli 100 miljoonakaupunkia, kun vertailukohteena Yhdysvalloissa niitä on vain 9. Kaupungistumisen myötä syntyy uusia työpaikkoja, ihmiset vaurastuvat ja kulutukseen on entistä enemmän rahaa käytettävissä.

On syntynyt yhä kasvava keskiluokka.  Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä. Tämä tuo valtavia mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät tyydyttämään kuluttajien uudet tarpeet.

 

Sijoita megatrendeihin, esimerkkinä eCommerce

Kaupungistumiseen liittyy toki valtava asuntojen ja infrastruktuurin rakentaminen, joka on ollut käynnissä jo muutaman vuosikymmenen. Kaupungistumisen, keskiluokan synnyn, vaurastumisen, teknologian ja internetin kehityksen myötä yhdeksi maailman suurimmaksi megatrendiksi on tullut eCommerce eli verkkokauppa, toisin sanoen osto- ja kulutuskäyttäytyminen muuttuvat.

”Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä, mikä on valtava potentiaali yrityksille, jotka pystyvät hyödyntämään kuluttajien tarpeet.”

Yhä suurempi osa maailman väestöstä on internetin piirissä ja yhä useammalla on siihen pääsy mobiililaitteen kautta. Verkkokaupasta ei 20 vuotta sitten ollut kuullut kukaan, mutta vuonna 2016 verkkokaupan myynnin on arvioitu olevan 2000 miljardia dollaria – siis 12 nollaa! Verkkokaupan uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 miljardiin dollariin. Suurin kasvualue on Aasia ja siellä ennen kaikkea Kiina, jonka osuus maailman verkkokaupasta on noin 65 %.

Sijoittajalle verkkokaupan synty ja nopea kasvu luovat mahdollisuuksia sijoittaa nopeutuvaan kasvuun. Mutta mitä kaikkea eCommerce pitää sisällään? Kyseessä ei ole perinteinen toimiala vaan se koostuu eri toimialojen yhtiöistä, jotka ovat mukana koko verkkokauppa ketjussa.

Ketju voisi edetä esimerkiksi näin. Valitaan kiinalainen maailman suurin verkkokauppa Alibaba, joka perustettiin vasta 16 vuotta sitten tai Yhdysvaltalainen Amazon, maailman arvokkain verkkokauppa, joiden platformista eli nettialustalta voi ostaa lähes mitä vain. Amazon on erinomainen esimerkki siitä, miten yritys muuttuu maailman kehityksen myötä: se aloitti toimintansa 20 vuotta sitten kirjakauppana.

Kuluttaja ostaa tuotteen Amazonin tai Alibaban kautta ja käyttää siihen luottokorttia, esimerkiksi Mastercardia. Yhä useammin transaktio tapahtuu mobiililaitteen tai tabletin kautta, esimerkiksi Applen iPhonella tai Samsungin Galaxylla. Käyttäjällä on siis taskussaan maailman suurin verkkokauppa. Kuluttaja on saattanut nähdä mainoksen selaillessaan Facebookia tai hakenut tietoa tuotteesta vaikkapa Googlen hakusivuilta.

Verkkokaupasta ostettu tuote pitää luonnollisesti toimittaa asiakkaalle ja sen hoitaa esimerkiksi Fedex. Tavaran poimii varastosta robotti, jonka on valmistanut saksalainen KUKA -Robotics. Oston tehnyt kuluttaja voi olla suomalainen, kiinalainen tai melkein kuka tahansa ympäri maailmaa, jolla on yhteys internettiin.

Tätä yksinkertaista ketjua tarkastellessa sijoittajalle on löytynyt jo 9 verkkokaupan hurjasta kasvusta hyötyvää tai siihen liittyvää pörssiyhtiötä. eCommercen hurja kasvu ja potentiaali on siis monen megatrendin mahdollistama, joita ovat esimerkiksi jo aikaisemmin mainitut kaupungistuminen, vaurastuminen, keskiluokkaistuminen ja teknologiakehitys.

 

Megatrendit muuttavat maailmaa

Tämä oli vain yksi esimerkki jonkin tavaran ostamisesta. eCommerceen liittyy lukemattomia muita palvelumuotoja, joista esimerkiksi matkailupalvelu on monille tuttu. Lentojen ja hotellien varaaminen tapahtuu enenevässä määrin internetin kautta. Lähes kaikkien lentoyhtiöiden varausjärjestelmät hyödyntävät espanjalaisen pörssiyhtiö Amadeuksen teknologiaa.

Elokuvien ja tv-sarjojen katselu on siirtynyt nettiin mm. pörssiyhtiö Netflixin tai teleoperaattoreiden kautta.  Mobiilipelimarkkina kasvaa jatkuvasti ja pelejä ladataan nyt ennätystahtiin. Kännykkäjättien sovelluskauppojen (esim. App Store tai Google Play) välityksellä pelit tavoittavat menestyessään helposti miljardi käyttäjää uskomattoman lyhyessä ajassa. Potentiaali on valtava ja tähän perustui esimerkiksi kiinalaisen suurpörssiyhtiö Tencentin enemmistöosto suomalaisesta Supercellistä huikeaan 8,6 miljardin dollarin hintaan.

Edelliset esimerkit osoittavat hyvin eCommercen olevan maailmanlaajuinen ilmiö, joka tuo niin kuluttajille, yrityksille kuin sijoittajillekin valtavasti uusia mahdollisuuksia. Se tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa ja sen lonkerot ulottuvat kaikkialle maantieteestä ja toimialasta riippumatta. Sijoittajien on syytä miettiä, kannattaako perinteisen maantieteellisen allokaation lisäksi pohtia hajautusta myös tulevaisuutta muokkaaviin megatrendeihin.

Sijoituspäätöksissä tunteet vastaan järki

Sijoittajina pahin vihollisemme löytyy oman pään sisältä. Menestyvä sijoittaminen ei ole helppoa, kun siihen liittyy riski vaivalla hankitun omaisuuden menettämisestä. Raha-asioissa on vaikea olla tunteeton ja vielä vaikeampaa olla toimimatta tunteiden pohjalta. Esittelemme muutamia käyttäytymismalleja, joita kannattaa itsessä tarkkailla.

Sijoittajien käyttäytymisen vaikutusta tuottoon tutkivassa Dalbar –raportissa (2015),  verrattiin keskimääräisen yhdysvaltalaisen rahastosijoittajan menestystä osakemarkkinoiden tuottoon. Edellisen 30 vuoden aikana keskimääräisen sijoittajan vuotuinen tuotto jäi osakemarkkinoista 7,3 %. Tuottoero oli suurimmillaan pelonsekaisen finanssikriisin keskellä lokakuussa 2008, jolloin keskimäärin sijoittajien kuukausituotto oli 7,4 % huonompi kuin markkinan.

Tuottoero selittyy pitkälti keskimäärin epäonnistuneilla sijoituspäätöksillä. Tunteiden ja vaistojen varassa toimivalla sijoittajalla on valitettavasti haluamattaan taipumus ostaa huipuilla ja myydä pohjalla, kun pelko valtaa markkinat. Lisäksi vilkas kaupankäynti luo kustannuksia, jotka syövät tuottoja.

 

Hyvät sijoituspäätökset vaativat tunteiden eliminointia

Ihmisten aivot ovat kehittyneet selviytymään savannilla 150 000 vuotta sitten. Evoluutio on hidas prosessi, eikä kaikki tunteemme ja vaistomme ole ehtineet sopeutua nykyisen tietoyhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi.

Esimerkiksi Afrikan savannilla äkillisesti juoksemaan lähteneen ihmisen seuraaminen on voinut pelastaa hengen sapelihammastiikerin hyökkäykseltä, mutta sijoitusmarkkinoilla tunteiden vietävänä oleminen voi tulla kalliiksi. Laumavaiston vastaan toimiminen ei kuitenkaan ole helppoa, vaikka järki neuvoisikin niin toimimaan. Osakemarkkinoilla vastavirtaan toimiminen voi olla tuottoisaa – ostetaan halvalla silloin kun muut myyvät.

”Laumavaistoa vastaan toimiminen ei ole helppoa, vaikka järki neuvosikin niin toimimaan.”

Ihmisille on myös kehittynyt kyky käyttää järkeä ja logiikkaa, mutta järki käy jatkuvasti kamppailua tunteita ja vaistoja vastaan. Vaikka toisinaan kuvittelemme olevamme täysin rationaalisia, tunteiden ja eläimellisten vaistojen yläpuolella, todellisuus voi osoittaa meidän toimivan vaistojen ja tunteiden varassa. Myöhemmin selittämme toimineemme järjellä.

Taloustieteen Nobelilla palkittu kokeellinen psykologi Daniel Kahneman pohtii tunteiden ja järjen välistä suhdetta kirjassaan Thinking Fast And Slow, johon tiivistyy hänen vuosikymmenien tutkimuksensa ihmismielen toiminnasta. Hän jakaa ihmismielen kahteen järjestelmään, jotka toimivat rinnakkain.

Suurimman osan aikaa ajattelumme ja päätöksentekomme toimii vaivattomasti ”autopilotilla”. Käytämme hyväksi erilaisia nopeita nyrkkisääntöjä ja maalaisjärkeä, toimimme vaistonvaraisesti ja tunteiden pohjalta. Olemme taipuvaisia yleistämään ja tietoa käsittelemme vain pinnallisesti. Nämä ”matelija-aivot” toimivat suurimman osan ajasta riittävällä tarkkuudella, mutta niiden heikkoutena on erilaiset harhat ja sitä kautta systemaattisesti virheellisin perustein tehdyt ratkaisut – esimerkiksi sijoituspäätökset.

Sijoitusmarkkinoilla hyvät päätökset puolestaan vaativat usein tunteiden eliminointia sekä järjen, logiikan ja harkinnan käyttöä. Huono puoli on se, niiden hyödyntäminen on hidasta, vaatii epämukavuuden sietämistä ja kuluttaa paljon energiaa.

Yleensä laiska ihmismieli pyrkii helppouteen, jolloin esimerkiksi sijoituspäätöksissä emme käytä järkeä ja logiikkaa hyväksemme. Tällöin olemme alttiita erilaisille harhoille, jotka voivat johtaa sijoitussalkun kannalta huonoon lopputulokseen.

 

Liiallinen itseluottamus yleistä – uskalla katsoa peiliin

Ihmisillä on taipumus ylläpitää suotuisaa minäkuvaa ja alitajuntamme keksii erilaisia strategioita henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Esimerkiksi totuuden pakoilu tai sen muuntaminen mieluisaksi ovat suosittuja strategioita kiillotetun minäkuvan ylläpitämisessä.

Ihmisistä yli 50 % pitää itseään keskivertoa älykkäämpänä ja parempana kuskina. Terve itseluottamus on hyödyllinen ja tarpeellinen ominaisuus kenelle tahansa, mutta osakemarkkinoilla liika luottamus omiin kykyihin voi tulla kalliiksi.

”Ihmisillä on taipumus syyttää tappiosta itsestä riippumattomia tekijöitä, jolloin oppimista ei tapahdu.”

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että yliluottavaiset sijoittajat käyvät enemmän kauppaa kuin vähemmän itseensä luottavat. Itseensä liikaa luottava sijoittaja uskoo, että hän on muita parempi tekemään oikeita osakevalintoja ja ajoittamaan ostonsa ja myyntinsä oikein. Valitettavasti eniten kauppaa käyneiden sijoittajien tuotot ovat tyypillisesti selvästi muita huonompia, kun kaupankäyntiin liittyvät kustannukset syövät sijoitustuottoja.

Virheistä oppimisen pitäisi eliminoida yliluottamus ajan myötä – mikäli kykenee arvioimaan itseään objektiivisesti. Valikoiva muisti on tyypillinen oppimista hidastava kompastuskivi ja itseensä liikaa luottavalla sijoittajalla voi olla taipumus unohtaa tappiolliset sijoituspäätökset. Näin sijoittaja suojelee kuvaansa taitavana sijoittajana.

On myös havaittu, että ihmisillä on taipumus pistää tappioiden synty ympäristön ja muiden itsestään riippumattomien tekijöiden syyksi, jolloin oppimista ei tapahdu.

Voittojen puolestaan uskotaan johtuvan omista taidoista, vaikka ne olisivatkin vain hyvän tuurin ansiota. Saatamme jälkikäteen keksiä hyviä perusteluja, miksi aikanaan teimme onnistuneen sijoituspäätöksen, vaikka oikeasti sijoituspäätös oli sattumanvarainen.

 

Tappio tuntuu pahemmalta kuin saman suuruinen voitto hyvältä

Pelko tappioista saa sijoittajat varovaisiksi. Tehtyään huonon sijoituspäätöksen sijoittaja tuntee negatiivisia tunteita, joita ihmismieli yrittää kaikin keinoin välttää. Huono sijoitus harmittaa, ärsyttää ja usein myös kaduttaa.

On havaittu, että sijoituksen tappio tuntuu monin verroin pahemmalta kuin saman suuruinen voitto tuntuu hyvältä. Suhde on yksilöllinen, mutta tutkimuksissa sen on havaittu olevan keskimäärin 2:1. Tämän seurauksena sijoittajat reagoivat tappioihin voimakkaammin kuin voittoihin.

Tappionpelko saa sijoittajan helposti ylireagoimaan huonoihin uutisiin ja myymään voitolliset sijoituksensa liian aikaisin. Sijoittaja pelkää, että voitollinen sijoitus kääntyy tappiolliseksi, mikä toisi mielipahaa.

”Vaikka tappion realisoiminen olisi tuskallista, on salkkua pystyttävä katsomaan kokonaisuutena.”

Toisaalta pelko rahan menettämisestä johtaa myös siihen, että sijoittajat ovat haluttomia myymään tappiolla olevia sijoituksiaan. Tappion realisoiminen olisi tuskallista. Vaikka sijoitus olisikin osa hajautettua salkkua, huomio kiinnittyy helposti yhteen yksittäiseen sijoitukseen.

 

Vältä laumakäyttäytymistä

Tappiollisesta sijoituspäätöksestä aiheutuva tuska pienenee, jos sijoituspäätös on tehty muiden päätöksiä seuraamalla. Lauman seuraaminen tai esimerkiksi arvostettuihin yhtiöihin sijoittaminen tarjoaa eräänlaisen henkisen vakuutuksen rahallista menetystä vastaan. Myös tarve saada sosiaalista hyväksyntää ajaa meidät usein vaistonvaraisesti seuraamaan laumaa – usein järjen vastaisestikin. Tämän seurauksena suositut yhtiöt ovat usein yliarvostettuja, mutta pienet ja tuntemattomat yhtiöt monesti aliarvostettuja.

Sijoittajat seuraavat herkästi toisten sijoittajien käyttäytymistä. He saattavat uskoa toisilla sijoittajilla olevan parempaa tietoa osakekurssien kehityksestä. Jäljittelykäyttäytyminen on luontevaa tilanteessa, jossa osakemarkkinoista on liikaa monimutkaista informaatiota tai niistä ei ole lainkaan informaatiota.

Täsmällisen tiedon puuttuessa markkinatunnelma usein ohjaa sijoituspäätöksiä. Markkinatunnelman ollessa pessimistinen markkinat voivat yli reagoida odottamattomiin huonoihin uutisiin, kun tappionpelko leviää sijoittajien keskuudessa. Tällöin osakekurssit heiluvat voimakkaasti ja saattavat laskea rajustikin. Sijoittajat myyvät tai ostavat osakkeita kuten muutkin, tietämättä täsmälleen syytä.

Toisaalta lauma saattaa ohjata sijoittajan ostamaan huipuilla euforian sävyttämässä markkinatunnelmassa. Tällöin ostamispäätös voi perustua myös kestämättömään ajatukseen, että itse ei ole mukana rikastumassa muiden mukana.

 

Johtopäätösten tekemisessä oltava tarkkana

Ihmisillä on tapana tehdä yleistyksiä ja päätöksiä erilaisten stereotypioiden pohjalta. Saatamme esimerkiksi arvioida ihmisen älykkyyttä tai ammatillista pätevyyttä ulkonäön perusteella.

Havainnoimme ja tulkitsemme maailmaa oman elämänkokemuksemme ja aiemmin oppimiemme asioiden kautta. Suhtaudumme uuteen tietoon sen pohjalta, vahvistaako se meidän aikaisempia uskomuksia. Jos vahvistaa, niin annamme sille liikaa painoarvoa päätöksenteossa. Näin sivuutamme vaivattomasti myös uuden, mutta usein tärkeän tiedon. Seurauksena markkinoilla sijoittajat usein alireagoivat yksittäisiin uutisiin ja ylireagoivat useisiin samansuuntaisiin uutisiin.

”Vedämme turhan vahvoja johtopäätöksiä tilastollisesti liian pienestä otoksesta saatujen tulosten perusteella.”

Esimerkiksi kun jonkin yhtiön tuotoista saadaan uutta tietoa, sijoittajat alireagoivat tähän tietoon lyhyellä aikavälillä, mikäli uusi tieto ei vahvista sijoittajien uskomuksia yhtiön menestyksestä. Jos yhtiön tuotoista tulee monta myönteistä uutista peräkkäin ihmiset muuttuvat ylioptimistisiksi, hylkäävät vanhat uskomuksensa yhtiöstä ja alkavat seurata trendiä.

Vedämme turhan vahvoja johtopäätöksiä tilastollisesti liian pienestä otoksesta saatujen tulosten perusteella. Esimerkiksi analyytikko, joka on onnistunut ennustamaan neljän osakkeen kehityksen hyvin, luokitellaan hyväksi analyytikoksi, vaikka kyse olisikin tuurista. Onnistumiset eivät ole ominaisia huonolle analyytikolle.

On myös tyypillistä, että ylikorostamme viimeaikaisia tapahtumia kokonaiskuvan kustannuksella. Sijoittaja on taipuvainen hyödyntämään liikaa markkinoiden nykyistä informaatiota ja olettamaan, että nykyinen trendi jatkuu. Sijoittajat saattavat uskoa, että viimeaikojen tapahtumat jatkuvat myös tulevaisuudessa.

Sijoittaja saattaa luokitella yhtiön ”hyväksi sijoitukseksi” jos sen kurssi on äskettäin noussut. Tämä johtaa siihen, että ihmiset ostavat viime aikoina hyvin tuottaneita osakkeita ja karttavat osakkeita, jotka ovat pärjänneet huonosti.