Tag Archives: sääntely

Matalat korot ja toimialan murros haastavat pankkeja

Haastavina aikoina pankkien väliset erot korostuvat ja niiden menestys polarisoituu. Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana nousseet selvästi enemmän kuin markkina keskimäärin. Toisaalta vuoden 2015 huippuihin eurooppalaisilla pankkiosakkeilla on vielä matkaa.

Pankkien osakekurssien laskua on selitetty alas painuneella korkotasolla ja hitaalla talouskasvulla. Kun korot ovat laskeneet rahapoliittisen elvytyksen seurauksena, on pankkien mahdollisuudet tehdä tulosta korkokatteella heikentyneet.

Toisaalta pitkien korkojen laskun pysähtyminen kesällä ja lievä nousu syksyllä on kääntänyt pankkiosakkeet nousuun. Myös lainojen kysyntä on hieman kasvanut, mihin puolestaan alhainen korkotaso ja hyvä kuluttajien luottamus vaikuttavat positiivisesti.

”Stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank”

Alkuvuoden markkinaturbulenssi näkyi erityisesti pankkien osakekursseissa. Pankkien vakavaraisuuteen on liittynyt pelkoja ja varsinkin Deutsche Bankin vaikeudet ovat näkyneet laajemminkin pankkiosakkeiden kursseissa. Kesällä julkaistut pankkien stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank.

Deutsche Bankille esitetyt korvausvaateet ovat aiheuttaneet turbulenssia markkinoilla syksyn aikana, kun jopa pankin kaatumista on pelätty. Deutsche Bankin nurin meno voisi pahimmillaan horjuttaa koko rahoitusjärjestelmää ja sitä kautta myös taloutta laajemminkin, minkä vuoksi tämän kokoluokan pankkia tuskin päästetään kaatumaan.

 

Pohjoismaisten pankkien tuloskunnot parhaimmistoa

Pohjoismaiset pankit ovat pärjänneet eurooppalaisia kilpailijoitaan keskimäärin selvästi paremmin. Haastavasta ympäristöstä huolimatta pohjoismaiset pankit ovat säilyttäneet vahvan tuloskuntonsa, kun useiden eurooppalaisten pankkien tulokset ovat laskeneet. Esimerkiksi oman pääoman tuottoluvut ovat pohjoismaisilla pankeilla pääsääntöisesti yli kymmentä prosenttia, kun yleisesti ottaen eurooppalaisilla pankeilla oman pääoman tuotto jää alle puoleen tästä.

Tuloskunto pohjoismaisissa pankeissa on pysynyt hyvänä, kun luottotappiot ja ongelmaluotot ovat pysyneet alhaisilla tasoilla. Pohjoismaisten pankkien riskipolitiikka on ollut tiukkaa 1990 –luvun laman jäljiltä. Myös monilla pohjoismaisilla pankeilla toimintoja on kyetty tehostamaan merkittävästi ja lainojen marginaaleja on neuvoteltu uusiksi.

”Pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat”

Pankkien vakavaraisuus on parantunut finanssikriisin jälkeen selvästi, vaikka niiden välillä on edelleen suuria eroja. Pohjoismaisissa pankeissa vakavaraisuus on hyvällä tasolla, kun taas velkakriisistä eniten kärsineissä Etelä-Euroopan maissa muhii edelleen suuret määrät järjestelemättömiä lainoja.

Pankkien ydinpääoma eli niin sanottu CET1 –vakavaraisuussuhde on useilla pohjoismaisilla pankeilla parantunut viime vuosina ja ne ovat nyt Euroopan kärkitasoa. Hyvän vakavaraisuuden ja tuloksentekokyvyn seurauksena pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat.

 

Sääntely ja digitalisaatio muuttavat liiketoimintaympäristöä

Pankkien sääntely tulee todennäköisesti kiristymään, minkä seurauksena pankkien kannattavuus joutuu koetukselle. Lisäksi digitalisaatio muuttaa maailmaa ja liiketoimintamalleja, minkä myötä erityisesti perinteinen toimiala pankkisektori tulee muuttumaan merkittävästi. Viimeistään vuonna 2019 voimaan astuvat EU-direktiivit (PSD2, MIFID2) tulevat muokkaamaan toimialan rakennetta ja ansaintamalleja.

Sääntelyn kiristymisen ja digitalisaation yhteisvaikutus näkyy jo nyt FinTech-markkinan kasvuna. Kun uudet liiketoimintamallit kuten esimerkiksi mobiililompakot, joukkorahoitusalustat ja robottivarainhoito haastavat vanhat toimintatavat, voittajia ovat digitalisaatioon panostavat ketterät toimijat. Pohjoismaiset pankit ovat keskittyneet digitalisaatioon jo pitkään ja ovat tässä kehityksessä Euroopan kärkeä.