Tag Archives: digitalisaatio

Joutaako perinteinen maa-allokaatio romukoppaan?

Maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla ja niin myös sijoittajien mahdollisuudet. Temaattinen sijoittaminen on sijoittamista tulevaisuuden megatrendeihin. Aikamme megatrendit kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ympäristön muutokset luovat sijoittajille aivan uuden lähestymistavan sijoittamiseen.

Vaikka globalisaatio on sanana kovin kulutettu, se on tulevan taloudellisen kehityksen avain. Globalisaatio ja alati kiihtyvä teknologinen kehitys ovat nykyhetken työntävät voimat. Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.

Kaikki uudet trendit nivoutuvat tavalla tai toisella yhteen, eikä mikään uusi trendi tule toimeen ilman toisen trendin kehitystä. Tämä luo aivan uusia liiketoimintamalleja.

”Maantieteellisen sijoittamisen voisi heittää romukoppaan, koska maailma on kutistunut yhdeksi valtavaksi talousalueeksi, jossa voittajia ovat uusien trendien haistajat ja hyödyntäjät.”

 

Kaupungistuminen ja uuden keskiluokan synty

Yksi merkittävimmistä muutoksista maailmassa on väestön muuttoliike kaupunkeihin. Tämä kehitys on voimakkainta Aasiassa, etenkin Kiinassa. Kiinassa on tällä hetkellä yli 100 miljoonakaupunkia, kun vertailukohteena Yhdysvalloissa niitä on vain 9. Kaupungistumisen myötä syntyy uusia työpaikkoja, ihmiset vaurastuvat ja kulutukseen on entistä enemmän rahaa käytettävissä.

On syntynyt yhä kasvava keskiluokka.  Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä. Tämä tuo valtavia mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät tyydyttämään kuluttajien uudet tarpeet.

 

Sijoita megatrendeihin, esimerkkinä eCommerce

Kaupungistumiseen liittyy toki valtava asuntojen ja infrastruktuurin rakentaminen, joka on ollut käynnissä jo muutaman vuosikymmenen. Kaupungistumisen, keskiluokan synnyn, vaurastumisen, teknologian ja internetin kehityksen myötä yhdeksi maailman suurimmaksi megatrendiksi on tullut eCommerce eli verkkokauppa, toisin sanoen osto- ja kulutuskäyttäytyminen muuttuvat.

”Seuraavien vuosikymmenten aikana on arvioitu kehittyvissä maissa keskiluokan kasvavan 3 miljardilla ihmisellä, mikä on valtava potentiaali yrityksille, jotka pystyvät hyödyntämään kuluttajien tarpeet.”

Yhä suurempi osa maailman väestöstä on internetin piirissä ja yhä useammalla on siihen pääsy mobiililaitteen kautta. Verkkokaupasta ei 20 vuotta sitten ollut kuullut kukaan, mutta vuonna 2016 verkkokaupan myynnin on arvioitu olevan 2000 miljardia dollaria – siis 12 nollaa! Verkkokaupan uskotaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 3500 miljardiin dollariin. Suurin kasvualue on Aasia ja siellä ennen kaikkea Kiina, jonka osuus maailman verkkokaupasta on noin 65 %.

Sijoittajalle verkkokaupan synty ja nopea kasvu luovat mahdollisuuksia sijoittaa nopeutuvaan kasvuun. Mutta mitä kaikkea eCommerce pitää sisällään? Kyseessä ei ole perinteinen toimiala vaan se koostuu eri toimialojen yhtiöistä, jotka ovat mukana koko verkkokauppa ketjussa.

Ketju voisi edetä esimerkiksi näin. Valitaan kiinalainen maailman suurin verkkokauppa Alibaba, joka perustettiin vasta 16 vuotta sitten tai Yhdysvaltalainen Amazon, maailman arvokkain verkkokauppa, joiden platformista eli nettialustalta voi ostaa lähes mitä vain. Amazon on erinomainen esimerkki siitä, miten yritys muuttuu maailman kehityksen myötä: se aloitti toimintansa 20 vuotta sitten kirjakauppana.

Kuluttaja ostaa tuotteen Amazonin tai Alibaban kautta ja käyttää siihen luottokorttia, esimerkiksi Mastercardia. Yhä useammin transaktio tapahtuu mobiililaitteen tai tabletin kautta, esimerkiksi Applen iPhonella tai Samsungin Galaxylla. Käyttäjällä on siis taskussaan maailman suurin verkkokauppa. Kuluttaja on saattanut nähdä mainoksen selaillessaan Facebookia tai hakenut tietoa tuotteesta vaikkapa Googlen hakusivuilta.

Verkkokaupasta ostettu tuote pitää luonnollisesti toimittaa asiakkaalle ja sen hoitaa esimerkiksi Fedex. Tavaran poimii varastosta robotti, jonka on valmistanut saksalainen KUKA -Robotics. Oston tehnyt kuluttaja voi olla suomalainen, kiinalainen tai melkein kuka tahansa ympäri maailmaa, jolla on yhteys internettiin.

Tätä yksinkertaista ketjua tarkastellessa sijoittajalle on löytynyt jo 9 verkkokaupan hurjasta kasvusta hyötyvää tai siihen liittyvää pörssiyhtiötä. eCommercen hurja kasvu ja potentiaali on siis monen megatrendin mahdollistama, joita ovat esimerkiksi jo aikaisemmin mainitut kaupungistuminen, vaurastuminen, keskiluokkaistuminen ja teknologiakehitys.

 

Megatrendit muuttavat maailmaa

Tämä oli vain yksi esimerkki jonkin tavaran ostamisesta. eCommerceen liittyy lukemattomia muita palvelumuotoja, joista esimerkiksi matkailupalvelu on monille tuttu. Lentojen ja hotellien varaaminen tapahtuu enenevässä määrin internetin kautta. Lähes kaikkien lentoyhtiöiden varausjärjestelmät hyödyntävät espanjalaisen pörssiyhtiö Amadeuksen teknologiaa.

Elokuvien ja tv-sarjojen katselu on siirtynyt nettiin mm. pörssiyhtiö Netflixin tai teleoperaattoreiden kautta.  Mobiilipelimarkkina kasvaa jatkuvasti ja pelejä ladataan nyt ennätystahtiin. Kännykkäjättien sovelluskauppojen (esim. App Store tai Google Play) välityksellä pelit tavoittavat menestyessään helposti miljardi käyttäjää uskomattoman lyhyessä ajassa. Potentiaali on valtava ja tähän perustui esimerkiksi kiinalaisen suurpörssiyhtiö Tencentin enemmistöosto suomalaisesta Supercellistä huikeaan 8,6 miljardin dollarin hintaan.

Edelliset esimerkit osoittavat hyvin eCommercen olevan maailmanlaajuinen ilmiö, joka tuo niin kuluttajille, yrityksille kuin sijoittajillekin valtavasti uusia mahdollisuuksia. Se tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa ja sen lonkerot ulottuvat kaikkialle maantieteestä ja toimialasta riippumatta. Sijoittajien on syytä miettiä, kannattaako perinteisen maantieteellisen allokaation lisäksi pohtia hajautusta myös tulevaisuutta muokkaaviin megatrendeihin.

Matalat korot ja toimialan murros haastavat pankkeja

Haastavina aikoina pankkien väliset erot korostuvat ja niiden menestys polarisoituu. Eurooppalaiset pankkiosakkeet ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana nousseet selvästi enemmän kuin markkina keskimäärin. Toisaalta vuoden 2015 huippuihin eurooppalaisilla pankkiosakkeilla on vielä matkaa.

Pankkien osakekurssien laskua on selitetty alas painuneella korkotasolla ja hitaalla talouskasvulla. Kun korot ovat laskeneet rahapoliittisen elvytyksen seurauksena, on pankkien mahdollisuudet tehdä tulosta korkokatteella heikentyneet.

Toisaalta pitkien korkojen laskun pysähtyminen kesällä ja lievä nousu syksyllä on kääntänyt pankkiosakkeet nousuun. Myös lainojen kysyntä on hieman kasvanut, mihin puolestaan alhainen korkotaso ja hyvä kuluttajien luottamus vaikuttavat positiivisesti.

”Stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank”

Alkuvuoden markkinaturbulenssi näkyi erityisesti pankkien osakekursseissa. Pankkien vakavaraisuuteen on liittynyt pelkoja ja varsinkin Deutsche Bankin vaikeudet ovat näkyneet laajemminkin pankkiosakkeiden kursseissa. Kesällä julkaistut pankkien stressitestit palauttivat luottamuksen pankkisektorin vakavaraisuuteen, poikkeuksena Italian pankit ja Deutsche Bank.

Deutsche Bankille esitetyt korvausvaateet ovat aiheuttaneet turbulenssia markkinoilla syksyn aikana, kun jopa pankin kaatumista on pelätty. Deutsche Bankin nurin meno voisi pahimmillaan horjuttaa koko rahoitusjärjestelmää ja sitä kautta myös taloutta laajemminkin, minkä vuoksi tämän kokoluokan pankkia tuskin päästetään kaatumaan.

 

Pohjoismaisten pankkien tuloskunnot parhaimmistoa

Pohjoismaiset pankit ovat pärjänneet eurooppalaisia kilpailijoitaan keskimäärin selvästi paremmin. Haastavasta ympäristöstä huolimatta pohjoismaiset pankit ovat säilyttäneet vahvan tuloskuntonsa, kun useiden eurooppalaisten pankkien tulokset ovat laskeneet. Esimerkiksi oman pääoman tuottoluvut ovat pohjoismaisilla pankeilla pääsääntöisesti yli kymmentä prosenttia, kun yleisesti ottaen eurooppalaisilla pankeilla oman pääoman tuotto jää alle puoleen tästä.

Tuloskunto pohjoismaisissa pankeissa on pysynyt hyvänä, kun luottotappiot ja ongelmaluotot ovat pysyneet alhaisilla tasoilla. Pohjoismaisten pankkien riskipolitiikka on ollut tiukkaa 1990 –luvun laman jäljiltä. Myös monilla pohjoismaisilla pankeilla toimintoja on kyetty tehostamaan merkittävästi ja lainojen marginaaleja on neuvoteltu uusiksi.

”Pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat”

Pankkien vakavaraisuus on parantunut finanssikriisin jälkeen selvästi, vaikka niiden välillä on edelleen suuria eroja. Pohjoismaisissa pankeissa vakavaraisuus on hyvällä tasolla, kun taas velkakriisistä eniten kärsineissä Etelä-Euroopan maissa muhii edelleen suuret määrät järjestelemättömiä lainoja.

Pankkien ydinpääoma eli niin sanottu CET1 –vakavaraisuussuhde on useilla pohjoismaisilla pankeilla parantunut viime vuosina ja ne ovat nyt Euroopan kärkitasoa. Hyvän vakavaraisuuden ja tuloksentekokyvyn seurauksena pohjoismaisten pankkien luottoluokitukset ovat Euroopan korkeimmat.

 

Sääntely ja digitalisaatio muuttavat liiketoimintaympäristöä

Pankkien sääntely tulee todennäköisesti kiristymään, minkä seurauksena pankkien kannattavuus joutuu koetukselle. Lisäksi digitalisaatio muuttaa maailmaa ja liiketoimintamalleja, minkä myötä erityisesti perinteinen toimiala pankkisektori tulee muuttumaan merkittävästi. Viimeistään vuonna 2019 voimaan astuvat EU-direktiivit (PSD2, MIFID2) tulevat muokkaamaan toimialan rakennetta ja ansaintamalleja.

Sääntelyn kiristymisen ja digitalisaation yhteisvaikutus näkyy jo nyt FinTech-markkinan kasvuna. Kun uudet liiketoimintamallit kuten esimerkiksi mobiililompakot, joukkorahoitusalustat ja robottivarainhoito haastavat vanhat toimintatavat, voittajia ovat digitalisaatioon panostavat ketterät toimijat. Pohjoismaiset pankit ovat keskittyneet digitalisaatioon jo pitkään ja ovat tässä kehityksessä Euroopan kärkeä.