Kiinan talouskasvu hidastuu – puhkeaako kupla?

Kiinaan liittyvä epävarmuus on heiluttanut globaaleja osakemarkkinoita, kun Kiinan talouskasvu on hidastunut ja virallisten lukujen luotettavuutta epäillään. Samalla Kiinan velkavuori on kasvanut ennennäkemätöntä tahtia. Kiinteistöjen hinnat jatkavat nousua ja teollisuuteen syntyy lisää ylimääräistä kapasiteettia. Moni pelkää kuplan puhkeamista.

Kiinaa seurataan tarkasti, koska sen merkitys maailman taloudelle on noussut nopeasti. Vielä 50 vuotta sitten Kiinassa aloiteltiin Mao Tse Tungin kulttuurivallankumousta, mikä ajoi Kiinan luhistumisen partaalle ja nälänhätään. Nyt Kiinasta tulee noin 35 % maailman talouskasvusta ja sen osuus maailman taloudesta on kasvanut 1980 –luvun alun muutamasta prosentista noin 17 %:iin.

Kiina on valtava maa, jota kommunistinen puolue johtaa keskusjohtoisesti.  Kiinasta myös saadaan hyvin vähän tilastotietoja ja niidenkin luotettavuutta epäillään. Kiinan talouden ympärillä liikkuville huhuille ja peloille riittää hedelmällistä kasvualustaa.

Tällä hetkellä epäillään, että Kiinassa olisi sekä kiinteistö- että luottokupla. Lisäksi teollisuudessa on valtavat määrät ylimääräistä kapasiteettia. Taustalla on Kiinan viranomaisten keskusjohtoinen talouspolitiikka ja nopea velan kasvu niin perinteisen, kuin varjopankkitoiminnan kautta.

 

Keskusjohtoinen korttitalo

Yksipuoluejärjestelmässä päätöksenteko on tehokasta. Talouden hidastuessa keskusjohto voi määrätä infrastruktuurihankkeita aloitettavaksi ja nostaa teollisuustuotantoa länsimaisia demokratioita helpommin. Toisaalta seurauksena on Kiinassa ollut liiallinen rakentaminen ja teollisuuden ylimääräinen kapasiteetti sekä resurssien tehoton käyttö.

Kiinan talous on kasvanut 1980 -luvulta satumaista vauhtia viennin sekä investointien varassa ja samalla kommunistiset periaatteet on heitetty romukoppaan. Nyt Kiinan viranomaiset haluavat Kiinan kasvavan enemmän yksityisen kulutuksen varassa. Näin talouskasvu on vakaammalla pohjalla ja Kiinan riippuvuus muusta maailmasta pienenee.

”Pelkona on kasvava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja lopulta kommunistisen korttitalon hajoaminen.”

Kiinassa on käynnissä valtava rakennemuutos. Muutoksen tahdista kertoo se, että palvelusektorin osuus Kiinan taloudesta on noussut 2000 –luvun alun 10 %:sta lähelle 50 %:a. Toisaalta rakennemuutos merkitsee hitaampaa talouskasvua.

Kiinan talouskasvu on hidastunut jo kuuden vuoden ajan ja kasvun ennustetaan edelleen hidastuvan. Tämä luo uhkan Kiinan kommunistisen puolueen valta-asemalle. Pelkona on kasvava työttömyys, sosiaaliset ongelmat ja lopulta kommunistisen korttitalon hajoaminen.

Kiinan viranomaiset tasapainottelevat siis talouden rakennemuutoksen ja talouskasvun välillä. Talouden rakennetta halutaan muuttaa, mutta kasvu ei saisi hidastua liikaa.

 

Näkymät piristyneet – ainakin hetkeksi

Viime vuoden elokuussa Kiinan valuutan devalvaatio romahdutti osakemarkkinat ympäri maailman. Markkinat tulkitsivat devalvaation kertovan talouskasvun pysähtymisestä, vaikka devalvaatiolla Kiina tavoitteli valuutalleen asemaa IMF:n tunnustamien reservivaluuttojen joukossa.

” Elvytyksen kääntöpuolena on kuitenkin se, että vaikka kasvu piristyy lyhyellä aikavälillä, tulevaisuuden haasteet lisääntyvät.”

Kiinasta on myös virrannut ulos valtavat määrät pääomaa, minkä seurauksena sen valuutta on heikentynyt. Keskuspankki on puolustanut valuuttaansa massiivisilla tukiostoilla, minkä seurauksena Kiinan valtava valuuttavaranto on sulanut nopeasti.

Alkuvuodesta Kiinan viranomaiset ovat piristäneet taloutta elvyttävällä talouspolitiikalla ja lisäämällä lainanantoa. Tulevaa talouskehitystä ennakoivat ostopäällikköindeksit nousivat, asuntomarkkinakehitys on jatkunut vakaana ja valuuttareservien supistuminen on pysähtynyt. Markkinat rauhoittuivat.

Elvytyksen kääntöpuolena on kuitenkin se, että vaikka kasvu piristyy lyhyellä aikavälillä, tulevaisuuden haasteet lisääntyvät. Ennestään velkaantunut talous velkaantuu lisää.

Varjoissa kasvava velkavuori

Kiinan nopea velkaantuminen alkoi vuoden 2008 marraskuussa. Kiinan viranomaiset aloittivat massiivisen talouden elvytysohjelman kompensoidakseen viennin romahdusta finanssikriisissä. Elvytys tarkoitti massiivisia investointeja teollisuustuotantoon ja infrastruktuurihankkeisiin.

Talouskasvun hidastuminen pysähtyi hetkellisesti, mutta velkaantuminen alkoi kasvaa ennennäkemättömällä tavalla. Vuosien 2008 ja 2015 välillä Kiinan yritysten ja kotitalouksien yhteenlaskettu velka BKT:hen nähden on noussut 125 %:sta 215 %:iin.

Velkavetoisen elvytyksen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn sivutuotteena myös Kiinaan on syntynyt varjopankkijärjestelmä. Varjopankkitoiminnan kasvu on maailmanlaajuinen ilmiö ja siihen kuuluvat kaikki pankkien ulkopuoliset rahoitusmuodot.

Varjopankkijärjestelmä tarjoaa sijoittajille parempituottoisia sijoituskohteita. Samalla pienet- ja keskisuuret yritykset sekä Kiinan paikallishallinnon riskiset infrastruktuuriprojektit ja rakennushankkeet saavat rahoitusta.

Kiinan yhä kasvava varjopankkijärjestelmä on taannut nopean talouskasvun finanssikriisin jälkeen. Ilman järjestelmää iso osa taloutta jäisi ilman rahoitusta. Sen kautta kulkevan rahoituksen arvioidaan olevan noin 20 – 40 % pankkien lainanannosta. Luku on vielä selvästi pienempi kuin monen länsimaan vastaava.

”Velkavetoisen elvytyksen sekä rahoitusmarkkinoiden sääntelyn sivutuotteena myös Kiinaan on syntynyt varjopankkijärjestelmä.”

Toisaalta varjopankkijärjestelmän kasvuvauhti on huima ja oleellista on seurata, kuinka paljon luottotappioita järjestelmässä on muhimassa. Kukaan ei tiedä todellista määrää, mutta arviot huonojen lainojen määrästä vaihtelevat 4 prosentista 24 prosenttiin.

Velkaantuminen Kiinassa ei ole yhtä suuri ongelma kuin vastaava velkaantuminen olisi monissa länsimaissa. Säästämisaste on hyvin korkea, valtion omistusosuus pankkisektorilla on merkittävä ja pääomamarkkinat ovat edelleen valtion kontrollissa. Lisäksi leijonanosa velasta on Kiinan omassa valuutassa, ja valtion velka on edelleen alhainen.

Toisaalta velkaantumisen vauhti on kestämätöntä, kun velkasumma kasvaa nopeammin kuin tuotanto.

 

Teollisuuden ylikapasiteetti

Finanssikriisin jälkeen Kiinan kasvu on ollut investointivetoista ja löysää rahaa on syydetty valtio-omisteisten yhtiöiden investointeihin. Teollisuuteen on syntynyt valtavat määrät ylimääräistä tuotantokapasiteettia.

Teräksentuotannon ylikapasiteetti Kiinassa on yli kaksi kertaa enemmän kuin koko maailman neljän seuraavaksi suurimman teräksentuottajan koko kapasiteetti yhteensä. Vuosina 2011 ja 2012 Kiina tuotti sementtiä enemmän kuin USA kulutti keskimäärin vuosien 1985 ja 2010 välillä.

Ongelma on, että myös tuottamattomat ja kannattamattomat investoinnit ovat saaneet rahoitusta. Tämä on johtanut resurssien tehottomaan käyttöön sekä teollisuuden kilpailukyvyn rapautumiseen pitkällä aikavälillä.

 

Kiinteistömarkkinoilla epäillään kuplaa

Myös kiinteistömarkkinaa on ruokkinut kasvanut lainananto. Noin puolet finanssikriisin jälkeen annetusta velasta on suorasti tai epäsuorasti ohjautunut kiinteistömarkkinoille. Seurauksena asuntojen hinnat ovat varsinkin suurimmissa kaupungeissa nousseet kohisten ja asumattomia kaupunginosia on rakennettu.

Asuntojen tarjonta on kasvanut voimakkaasti ja Bloomberg Intelligence Economics:n laskujen mukaan Kiinassa on viimeisen viiden vuoden ajan rakennettu 10 miljoonaa asuntoa vuodessa, kun asuntojen kysyntä on ollut noin 8 miljoonaa. Tilanne on kestämätön ja aika näyttää kuinka tarjonnan ja kysynnän epätasapaino korjaantuu.

 

Uudistuuko talous vai puhkeaako kupla?

Yleinen uskomus Kiinasta on, että sen taloudellinen nousu sisältää sen romahduksen siemenet. Kiinassa on kuitenkin tehty jo paljon talouden uudistamiseksi. Esimerkiksi valtio-omisteisten yhtiöiden osuus on laskenut vuoden 1978 noin 78 %:sta vuoden 2011 noin 26 %:iin.

Vuodesta 2013 on panostettu talouden rakenteen muuttamiseen. Vientiteollisuutta kehitetään korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, useilla toimialoilla rohkaistaan yksityisiä sijoituksia ja yksityistä kulutusta vauhditetaan, minkä johdosta keskiluokka kasvaa ja vaurastuu.

Tällä hetkellä kulutus kasvaa nopeammin kuin BKT ja sijoittajia alkaa löytyä useille sektoreille aina vedenpuhdistuksesta nettikauppaan. Kiinassa valmistuu vuosittain yli miljoona ihmistä luonnontieteissä ja insinöörialoilla. Kiina on tutkimus- ja tuotekehitykseen käytetyssä rahamäärässä kakkonen maailmassa, mikä alkaa jo näkyä teknologiayritysten nousuna.

” Kiina on tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyssä rahamäärässä maailman kakkonen, mikä alkaa jo näkyä teknologiayritysten nousuna.”

Haasteena on edelleen ylimääräinen kapasiteetti. Sen karsiminen on vaikeaa, koska se on rakenteellista. Tuotannon karsiminen johtaisi joukkoirtisanomisiin, mikä voisi johtaa sosiaalisiin ongelmiin, yhteiskuntarauhan rikkoutumiseen ja mielenosoituksiin. Tämä ei ole Kiinan keskusjohdon eikä paikallishallinnon mieleen.

Pitkällä aikavälillä Kiina tulee todennäköisesti ottamaan paikkansa maailman johtavana taloutena. Lyhyellä tähtäimellä Kiinan matka maailman johtavaksi taloudeksi on kivikkoinen. Iso kysymys on kuinka talouden rakennemuutos ja talouskasvun hidastuminen hoidetaan hallitusti.

Näyttäisi siltä, että Kiinan tulisi luopua kasvutavoitteista. Tavoitteet rajoittavat talouden joustavuutta ja talouskasvun hidastuessa ne vain kannustavat viranomaisia kasvattamaan mahdollista kuplaa entisestään. Vaarana on, että Kiina taantuu nojaamaan investointivetoiseen kasvumalliin. Toisaalta juuri talouskasvu takaa keskusjohdon pysymisen vallassa ja muuallakin maailmassa haikaillaan Kiinan korkeiden kasvulukujen perään. Kiina on pattitilanteessa.

Kuplan on puhjettava ennen kuin se voidaan todeta, kuten osakemarkkinoille syntynyt kupla puhkesi vuoden 2015 kevään ja kesän aikana. Varmaa on, että Kiinan talouden valtava muutos muokkaa myös maailmantalouden dynamiikkaa ja tasapainoa. Muun maailman on sopeuduttava uuteen tilanteeseen.