Aidosti aktiivinen rahasto päihittää indeksit

Media ja sijoittajat käyvät vilkasta keskustelua siitä, kumpi on parempi: aktiivisesti hoidettu rahasto vai passiivinen indeksirahasto. On näyttöä, että oikeasti aktiiviset rahastot voittavat indeksit. Passiivisessa rahastossa sijoitetaan aina myös huonoihin yhtiöihin, koska osakevalintaa ei tehdä.

Aktiivirahastolla tarkoitetaan sijoitusrahastoa, jossa rahaston salkunhoitaja tekee aktiivisesti päätöksiä salkun sijoituksista. Salkun rakenne poikkeaa usein paljon indeksin rakenteesta.

”Indeksirahastolla ei ole salkunhoitajaa, vaan sijoituspäätökset tekee tietokone indeksin mukaan. Markkinoita korkeampaan tuottoon ei ole mahdollisuuksia.”

Passiivinen rahasto puolestaan pyrkii seuraamaan esimerkiksi osakeindeksiä niin tarkasti kuin se on mahdollista. Indeksirahastot rakennetaan joko ostamalla tarvittava määrä indeksin osakkeita, tai johdannaisten kautta.

Indeksirahastolla ei ole salkunhoitajaa, vaan sijoituspäätökset tekee tietokone indeksin mukaan.

Varo kaappi-indeksi rahastoja – älä maksa turhasta

Valitettavan usein suurelle yleisölle myytävät rahastot ovat niin sanottuja kaappi-indeksirahastoja. Ne ovat aktiivirahastoina markkinoitavia rahastoja, vaikka ne seuraavat todellisuudessa indeksiä. Kaappi-indeksirahasto perii aktiivisesti hoidetun rahaston palkkion, mikä on yleensä huomattavasti korkeampi kuin indeksirahaston. Näissä tapauksissa on ilmiselvää, että indeksirahasto on aktiivirahastoa parempi vaihtoehto. Sijoittajien tuottoa rasittavat kustannukset ovat korkeammat, mutta salkun rakenne on lähes samanlainen. Kaappi-indeksirahasto häviää indeksirahastolle aina kulujen verran.

Rahastotutkimus seuloo jyvät akanoista

Kaappi-indeksirahastojen sijaan sijoittajille on tarjolla oikeasti aktiivisia rahastoja. Sijoittajille on tärkeää selvittää rahaston sijoitusten jakautuminen ja rakenne.  Kaappi-indeksirahastoja seulottaessa tärkeä tunnusluku on tracking error eli aktiiviriski, mikä kertoo rahaston tuoton vaihtelusta indeksin tuottoon. Tracking error -luku 0 kertoo rahaston tuoton liikkuvan yhteneväisesti indeksin tuoton kanssa. Mitä korkeampi tracking error on, sitä enemmän rahasto poikkeaa indeksistä ja sitä enemmän rahaston salkunhoitaja ottaa näkemystä.  Toinen tärkeä tunnusluku on active share eli aktiiviset osakkeet. Se kertoo, kuinka suuri osuus rahaston osakkeista ei ole indeksissä.

”Kaappi-indeksirahasto häviää indeksirahastolle aina kulujen verran.”

Aktiivirahastojen valinnassa tutkimuksen rooli on keskeinen. Rahastotutkimuksen tehtävänä on selvittää eri kriteereillä kymmenistä tuhansista rahastoista pitkän aikavälin menestyjät, jotka pystyvät saamaan sijoittajille lisätuottoa indeksiin eli markkinaan nähden.

Numeerinen tutkimus kertoo rahaston historiallisesta menestyksestä

Rahastotutkimuksen ensimmäinen vaihe on rahastojen luokittelu. Tärkeää on, että rahastot jaetaan oikeisiin ryhmiin tyylinsä perusteella. Erilaisia luokitteluperusteita rahastoille ovat esimerkiksi maantieteellinen sijainti, suuret yhtiöt, pienet yhtiö, kasvuyhtiöt tai arvoyhtiöt. Rahastot voivat olla myös olla ns. freestyle-rahastoja, jotka eivät seuraa mitään tiettyä strategiaa tai ne voivat olla monen strategian yhdistelmiä.

Kvantitatiivisen eli numeerisen tutkimuksen viisi tärkeintä kriteeriä ovat tuotto, tuoton ja riskin suhde, momentum (trendi), pääoman säilyvyys ja riski.

Jokainen kriteeri jakaantuu erilaisiin tilastollisiin tunnuslukuihin. Esimerkiksi rahaston tuoton tutkimus voi sisältää keskimääräisen tuoton, kumulatiivisen tuoton ja tuoton johdonmukaisuuden. Tärkeä kriteeri on myös ylituottoa (indeksin ylittävä tuotto) tuovien kuukausien lukumäärä. Jokaisella eri kriteerillä on paino, jolla se vaikuttaa lopulliseen valintaan. Jos esimerkiksi tuotto on tärkein kriteeri, sillä on suurin paino. Tai jos riski on tärkein kriteeri, sitä painotetaan.

Salkunhoitajan osaaminen ratkaisee

Laadullinen rahastotutkimus käsittää tutkittavan rahaston ja rahastoyhtiön syvällisen läpikäynnin. Salkunhoitajan tai koko salkunhoitotiimin haastattelu on merkittävässä roolissa rahaston sijoituspolitiikkaa ja sijoitusprosesseja tutkittaessa. Sijoituspolitiikka määrittelee salkun tyylin ja perusteet, joilla osakkeet valitaan rahastoon.

Tärkeää on myös selvittää, kuka sijoituspäätökset lopulta tekee. Onko rahastossa yksinvaltias salkunhoitaja vai tekeekö sijoitustiimi valinnat? Rahaston salkunhoitajan tai tiimin kokemus ja aikaisemmat saavutukset kertovat osaltaan rahaston menestyksestä.

Laadullisella tutkimuksella pyritään varmistamaan mahdollisimman suuri todennäköisyys sille, että rahasto menestyy jatkossakin hyvin markkinoihin ja kilpaileviin rahastoihin nähden.

Wallstreetin omaisuudenhoito käyttää asiakkaiden sijoitussalkkujen rakentamisessa tarkasti tutkituista aktiivirahastoista aktiivisimpia. Yhdessä oikea-aikaisten allokaatiovalintojen kanssa salkkujen tuotot ovat lyöneet indeksit. Indeksirahastoja käyttämällä tuotot olisivat jääneet heikommiksi.

 

Mitä ottaa huomioon rahastovalinnoissa?

  1. Tarkista, ettei aktiivirahastoksi väitetty ole ns. kaappi-indeksirahasto
    – älä maksa aktiivirahaston palkkiota indeksiä seuraavasta rahastosta.
  2. Hyvin hoidetut aktiivirahastot mahdollistavat korkeamman arvonnousun. Seuraa tunnuslukuja: aktiivisesti hoidetun rahaston tracking error eli aktiiviriski on keskimäärin yli 6.
  3. Parhaaseen tulokseen päästään suorittamalla sekä numeerinen, että laadullinen rahastotutkimus: näin voidaan tutkia sekä rahaston historiallista arvonkehitystä, että mahdollisuuksia menestyä myös tulevaisuudessa.